Aalloista - Vorna

Kaikuu aamutuuli aavalta

Aukeaa selkä ulapan

Kun taivas nielee aallokon

Omistaan tuo pilvensä tänne

Pitkät rantansa varjostamaan

Katseen edestä syrjähtyen

Vain hampaanjäljet ajastansa suo

Ei silti niin hyvää piirtoa

Ettei koskaan huuhtois pois

Niin vaivatta keinuu rytmiään

Kun sinut täältä vie

Ei kärsimystä enää;

Olet siitä vapautunut

Viimeisen kosketuksen

Aalloista käsin antanut

Omistaan tuo pilvensä tänne

Pitkät rantansa varjostamaan

Katseen edestä syrjähtyen

Vain hampaanjäljet ajastansa suo

Näillä kohdin tuskin kukaan

Tohtii enää kiistää

Vajavaisuuttansa

Kun lyöntinsä jo olemuksellaan

Jättää maailmoja alleen

Niiden voimasta hiivun minäkin

Kun sumu kallioina ympärillä näyttäytyy

Enkä muuta näe

Ja ikävä päiväni syö

The morning wind echoes from the open

The back of the ulapan opens

When the sky swallows the waves

He brings his cloud here

Shaded by its long beaches

Swaying in front of the gaze

Only the tooth marks of its time are swampy

Still not such a good drawing

Never rinse off

So it sways its rhythm effortlessly

When you get here

No more suffering;

You're free of it

The last touch

From the waves given

He brings his cloud here

Shaded by its long beaches

Swaying in front of the gaze

Only the tooth marks of its time are swampy

Hardly anyone at these points

No more denying

Their shortcomings

When the beat is already in its essence

Leaving the worlds under

I also fade from their power

When the fog around the rocks appears

And I see nothing else

And my sad day eats