Reissumies Ja Kissa - Tapio Rautavaara

On ilta myöhä, taipaleella muuan reissumies.

Hän viheltelee kulkeissaan.

Hän mistä tulee, minne menee, taivas yksin ties.

On musta kissa seuranaan.

Mut kylmä alkaa ahdistella miestä hilpeää.

Hän kaipaa varmaan kotia ja lieden lämpimää.

On ilta myöhä, taipaleella muuan reissumies.

Hän viheltelee kulkeissaan

Tienlaidassa hän näkee mökin pienen, aution

ja ovi sen on raollaan.

Se turvapaikkaa tietää, siinä kylmänsuoja on ja reissumies on iloissaan.

Hän kissaansakin kutsuu: «Mihin mirri häipyi, hei?»

Mut poissaolo kissan häntä kauan vaivaa ei.

On oma nahka lähinnä ja lämpö tärkeää.

On liedessä, voi ihme, pari hiiltä hehkuvaa.

Hän takan ääreen hapuilee.

Ei uskalla nyt heikkoon hehkuun edes puhaltaa,

se sinälläänkin riittänee.

Hän käsiänsä ojentelee lieden lämpimään

ja jokin kaunis muisto lämmittää kai sydäntään.

Niin tuli aamu, arjen koura utulinnan kaas.

On reissumiehen kylmä taas

On päällä kylmän tuhan kissa yötään viettänyt

ja kiilusilmät hehkun loi.

Sen minkä luuli hiillokseksi, kissa onkin nyt,

kun aamu valon tupaan toi.

Mut reissumies ei moista jouda ajattelemaan,

vaan vihellellen tielle työntyy kissa mukanaan.

Hän mistä tulee, minne menee, taivas yksin ties.

On taipaleella reissumies.

It's late at night, a traveler, among other things.

She whistles as she walks.

He knows where he comes from, where the sky alone.

There is a black cat to accompany him.

But the cold begins to harass the man cheerfully.

She probably needs a home and a warm stove.

It's late at night, a traveler, among other things.

She whistles as she walks

At the side of the road, he sees a small, deserted cottage

and the door is open.

It knows the refuge, it has a cold shelter and the traveler is happy.

He cries out to his cat, "Where did the myrrh disappear, hey?"

But the absence of a cat tail for a long time no effort.

Have your own leather mainly and heat important.

On the stove, oh wonder, a couple of coals glowing.

He fumbles by the fireplace.

Not afraid to even blow a faint glow now,

that in itself will suffice.

He holds out his hands to the warmth of the stove

and I guess some beautiful memory warms my heart.

And it came to pass in the morning, that the hand of the castle was broken.

It's a traveler's cold again

A cold thousand cat has spent the night on it

and the eyes wedged.

What you thought was charcoal, the cat is now,

when the morning light brought into the room.

But the traveler doesn't have to think,

but whistling into the road, the cat pushes with it.

He knows where he comes from, where the sky alone.

There is a traveler on the way.