Kaipaava haavanlehtinen - Hector

Mä olin yksin — yksin kun jäin,

Ja pidin seuraa vain itsellein.

Mä luin lehtee lopusta päin

Ja kaadoin tintoo sisällein.

Mä henkilöjä-osan liitepalstoja luin

Ja etsin yksinäistä ymmärtäjää.

Mä siihen skeptisesti suhtauduin,

Mut mietin, kannattaisko yrittää.

Ja sitten näin sen nimimerkin:

«Kaipaava Haavanlehtinen.»

On yksin jossain mielin herkin

Hän kiihkon kuriiria ootellen.

Mä lehden konttoriin vein vastauksen

Ja siinä tapaamista ehdottelin.

Mä pyysin vaitiololupauksen

Ja loppuun runoakin yritin.

Myös tuntomerkit panin sivun laitaan:

«On mulla violetit verkkarit,

Ja pankin mainos on painettu paitaan,

Ja paidan päällä reilut henkselit.»

Siis luona patsaan Runebergin

Sua ootan kello yhdeksän.

Saat vielä yhden tuntomerkin:

«Kwai-joen siltaa"vihellän.

Sä tulit pidellen neilikkaa

Ja minä marssia vihelsin.

Sä kysyit: Teiltäkö lohtua saa?

Mä sanoin: Senpä jos tietäisin.

Me mentiin Hotelli Hannikaiseen

Ja sinne viikoksi hukuttiin.

Virta kytkettiin kahteen yksinäiseen,

Me tuskin tuntiakaan nukuttiin!

Mä vielä nään sen nimimerkin:

«Kaipaava Haavanlehtinen.»

On yksin jossain mielin herkin

Hän kiihkon kuriiria ootellen.

I was alone - alone when I stayed,

And I just kept following myself.

I read the leaves from the end

And I poured tintin inside.

I read the attachment columns for the people section

And I am looking for a lonely understanding.

I was skeptical about it,

But I wonder if you should try.

And then I saw that nickname:

"Longing Wound Leaf."

Is alone somewhere the most sensitive

He is passionate about the courier.

I took the answer to the magazine's office

And that's what I suggested meeting.

I asked for a pledge of secrecy

And I tried to finish the poem.

I also put the hallmarks on the side of the page:

«I have purple sweaters,

And the bank ad is printed on the shirt,

And fair braces on the shirt. »

So visit the statue of Runeberg

I'm waiting for you at nine o'clock.

You get one more badge:

«Kwai River Bridge" I whistle.

You came holding a clove

And I whistled the march.

You asked: Are you comforted?

I said: So if I knew.

We went to Hotel Hannikainen

And drowned there for a week.

The power was turned on in two solitary,

We barely slept for hours!

I still see its nickname:

"Longing Wound Leaf."

Is alone somewhere the most sensitive

He is passionate about the courier.