Antti-Juhani - Hector

Oli hevoinen torilla markkina-aikaan

Tuo hevoinen torihin istui

Astui Antti-Juhani kohdakkoin paikalle

Antti-Juhani hämmästyi

Sen hevoisen tuuhea harja sai Antin

Niin mielelle kauniille silloin

Oli merellä uimassa pienoinen valas

Tuo hirviö merehen suistui

Istui Antti-Juhani seljässä eläimen

Antti-Juhani kastui

Oli neito jo kuollut ja torttukin kuivunut

Keralla luitten ja nahkan

Hän on Antti-Juhani, Antti-Juhani…

Hän on…

Kunnes sen tortun silt' neidolta pieneltä

Poskeensa pisti ja söi

On aika jo muuttunut, Anttikin luutunut

Neito jo lahonnut kalmistossa

Ma astun murheissain yrttien keskellä

Pienoiset jalkani kastuu

On kuoleman varjo mun sielussani

Kunnes kyynelkin silmästäin tihkuu

Mä istun yksinäin ikkunalaudalla

Kaktuskin ajoittain kuihtuu

Mä muistelen Anttia neitoineen vielä

Mun käteni pullohon suistuu

On tarina pieni tää ystävistäin

Jotka nuorna ma omistin mielläin

Hän on Antti-Juhani, Antti-Juhani…

Hän on…

Kunnes sen tortun silt' neidolta pieneltä

Poskeensa pisti ja söi

There was a horse in the market at market time

That horse sat in the market

Antti-Juhani stepped in

Antti-Juhani was amazed

That horsey bushy brush got Ant

So happy to be beautiful then

There was a small whale swimming in the sea

That monster derailed

Antti-Juhani sat on the back of the animal

Antti-Juhani got wet

The maiden was already dead and the cake had dried up

Together with bones and skin

She is Antti-Juhani, Antti-Juhani…

She is…

Until it's a tart silt 'maiden little

He stuck his cheek and ate

Time has changed, Anttik is ossified

The maiden has already rotted in the cemetery

I step in my grief in the midst of herbs

My tiny feet get wet

There is a shadow of death in my soul

Until tears well up in my eyes

I'm sitting alone on the windowsill

The cactus also withers from time to time

I still remember Anti and her maidens

My hand in the bottle derails

There is a story about this little friend

Which at a young age I liked to own

She is Antti-Juhani, Antti-Juhani…

She is…

Until it's a tart silt 'maiden little

He stuck his cheek and ate