Aamulinnut - Viikate

Puuvanhus omeniaan kantaa

Silkkilehdet hennot suojanaan

Yölliset viitoissaan ovat

Saaneet piiloistaan pois

Taakse orapihlajaisen seinän vaanimaa

Katkeruuden viitta kuulaat peittää

Valkeatkin mukaan sullotaan

Saalis toiveen ylittää

Vaan on aika hyvittää

Teot pimeässä tehdyt

Minä muistan kaiken sen nyt, kun

Lauloivat aamulinnut

Ja me tunsimme itsemme

Lauloivat aamulinnut

Ja me tunsimme itsemme

Lauloivat aamulinnut

Ja me tunsimme itsemme huonoiksi ihmisiksi

Vakka täysi ja kaksi puolillaan

Katumuksen puulle alas lasketaan

Vähin äänin katoaa vain heinäniityn lakoaa

Enää luvatta ei lainaa

Minä pääni muistan painaa, kun

Lauloivat aamulinnut

Ja me tunsimme itsemme

Lauloivat aamulinnut

Ja me tunsimme itsemme

Lauloivat aamulinnut

Ja me tunsimme itsemme huonoiksi ihmisiksi

Lauloivat aamulinnut

Ja me tunsimme itsemme

Lauloivat aamulinnut

Ja me tunsimme itsemme

Lauloivat aamulinnut

Ja me tunsimme itsemme huonoiksi ihmisiksi

The wooden old man carries an apple

Silk leaves delicately protected

The nightmares in their signs are

Got out of hiding

Behind the hawthorn wall lurking

The cloak of bitterness you hear covers

Whites are also being crushed

The catch is beyond hope

But it's time to make up

Acts committed in the dark

I remember it all now that

Singing morning birds

And we felt

Singing morning birds

And we felt

Singing morning birds

And we felt like bad people

Vakka full and two in half

The tree of repentance is lowered

The least noise disappears only when the meadow ceases

No more borrowing without permission

I remember pressing my head when

Singing morning birds

And we felt

Singing morning birds

And we felt

Singing morning birds

And we felt like bad people

Singing morning birds

And we felt

Singing morning birds

And we felt

Singing morning birds

And we felt like bad people