Petäjäveräjä - Viikate

Muistaisin kaiken jos vain osaisin

Miten tuuli kääntyi jo alkumatkasta takaisin

Miten pihapolun loppuun lakaisin

Ja vuoteeni petasin samaan aikaan kun toisissa makasin

Sinä iltana puhuit kuin kappalainen

«Miten meistä jokainen on varmasti arkkunsa arvoinen»

Ja kuka tarvitsee arkkuunsa avaimen

Jonka sisällä aarre lepää, sydän luvattu ja kultainen

Mieli tyyni on

Tyyni ja rauhaisa se pohjaan syvänteen

Vaikka iskisi puuvaarnan sydämeen

Me oikein teimme vaikka

Hetken pahan balalaikka soi

Nyt minua viimein

-Mieli tyven tuudittaa

Petäjäveräjää keinuttaa

Mieli tyyni on

Tyyni ja rauhaisa se pohjaan syvänteen

Vaikka iskisi puuvaarnan sydämeen

Me oikein teimme vaikka

Hetken pahan balalaikka soi

Nyt minua viimein

-Mieli tyven tuudittaa

Petäjäveräjää keinuttaa

I would remember everything if I could

How the wind turned back from the very beginning

How to finish the yard path

And I betrayed my bed at the same time as I lay in others

That night you spoke like a chaplain

«How each of us is definitely worthy of his coffin»

And who needs the key to his coffin

Within which the treasure rests, the heart promised and golden

The mind is calm

Calm and peaceful it at the bottom of the recess

Even if I hit the heart of a wooden stake

We really did though

For a moment the evil Balalaikka rings

Now me at last

-The mind lulls the base

The teacher is rocking

The mind is calm

Calm and peaceful it at the bottom of the recess

Even if I hit the heart of a wooden stake

We really did though

For a moment the evil Balalaikka rings

Now me at last

-The mind lulls the base

The teacher is rocking