Samarialainen - Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus

Kauan sitten tai kauemmin

Kerjäläisen tapasin

Kuin koira apua anoi

Silloin nousi mieleeni

Yltäkylläinen kotini

Hyvä puoli minussa sanoi:

«vaikka jakaisit kaikkesi

Päästäisit hänet pöytääsi

Silti sinulle kylliksi jää»

Muistan viime sanansa:

«en voi mitään korvata

Mutta taivas kaiken hyvittää»

Niin paikalta pakenin

Rakkaitten luo

En kerjäläisiä sentään

Kotiini tuo

Ja onneni käsitin

Näin miettien:

«laupias olen vaan en

Samarialainen»

Monta vuotta myöhemmin

Kuolinvuoteella makasin

Kun kolme enkeliä näin

Uskoin: vievät taivaisiin

Minut sinne johdettiin

Missä kaikki kääntyy nurinpäin

Kuin koira nyt vaellan

Helvetissäin

Pimeästä kuljen

Pimeään päin

Ja kiemurtaa käärmeet

Kuiskuttaen:

«sinä et ole mikään

Samarialainen»

A long time ago or longer

I met a beggar

Like a dog asking for help

That's when it came to my mind

My abundant home

The good side of me said:

«Even if you share everything

You would let him off your desk

You still have enough »

I remember his last words:

«I can't replace anything

But heaven makes up for everything »

That's how I escaped

To loved ones

I'm not beggars, though

That brings me home

And I realized my luck

Thinking like this:

«I am merciful but not

Samaritan"

Many years later

I lay on the deathbed

When the three angels saw it

I believed: take me to heaven

I was led there

Where everything turns upside down

Like a dog now I walk

Hell

I'm going out of the dark

In the dark

And twist the snakes

Whispering:

«You are nothing

Samaritan"