Jalanjälki - Brädi, Elastinen, Cheek

Pitkän ajan pääst, sit ku se on menoo

Ku itkusen mut laitatte ikuiseen takakenoon

Legenda jää kaikest mitä ehin tekemään tääl

Levyil ja historias Ela elää

Aika levähtää on sitte ku aika jättää

Kelaaks mitä tuli tehtyy vai mitä jäi tekemättä?

Pienkonees etupenkkiin, tulkoon jos on tullakseen

Aina ollu pelin henki ja tunnette tuloksen

Jos sais valkkaa asioit joista mut muistaa

Se ois suora selkä ja etten koittanu luistaa

Vastuista koskaan ja pidin huolta myös muista

Aina omien puolta, se jos joku on ikuista

En ruinaa krediittei, ne tajuu keiden kuuluu

Ja ku puuttuu, muutki hogaa sen ku aika kuluu

Ja vaik ne ei kaipaiskaan mua niinku tahtois

Parempi palaa puhki ku hiipua pois

Toivon et kun täytyy tää tie taakse jättää

Kuljin sen loppuun anteeks pyytelemättä

Jalat ajan hiekkaan painan ja toivon että niistä jälki jää

Tää polku jatkuu vielä, ei oo puolitiessäkään

Joskus mä mietin, mitä jää ku mä lähden täältä

Siirryn Hall of Fameen väijyy oman tähden päältä

Haluun et ne muistaa mut nasta laudassa eläneenä

Vasta haudassa levänneenä

Nuorena juhlii ja säätää, nussii ja vääntää

Mimmei joiden ei tarvii vetää pussia päähän

Mut kun aika ottaa vastuut pystyt luottaa Jareen

Tiihosen pojat ei osannu juosta haneen

Eikä feidannu koskaan

Toivon et oisin saanu tän ihmispaskan leiman mun otsast

Ja et ne muista et olin kova painamaan duunia

Tekstit jää elämään oman aikansa kuvina

Nää biisit on jotain suurempaa

Mun perintö, ei tekemist mun omaisuuden kaa

Ja sit kun mun aika, haluun poistuu harmaan ja arvokkaan

Niinku mun faija

Toivon et kun täytyy tää tie taakse jättää

Kuljin sen loppuun anteeks pyytelemättä

Jalat ajan hiekkaan painan ja toivon että niistä jälki jää

Tää polku jatkuu vielä, ei oo puolitiessäkään

Parhaassa iäs, täysis ruumiin ja sielun voimis

Mistä mut muistetaan mä tuumin nyt viel ku voisin

Vaikuttaa jalan jälkeen jonka painan ajan hiekkaan

Et' ylpeen aikanansa painaa päänsä vanha mies saa

Haluun lähtee tietäen et mä jätin jotain

Mulle tunnusomast, jotain ihan Brädin omaa

Siks mun elämäntyö tallentuu nyt ja tässä

Ja jälkipolvet kuulee mut ku oisin yhä läsnä

Mä olin nostamassa pinnalle suomiräppii

Ja inspiroimas hyvin rimmaavii nuorii jätkii

Ne puskee menee meiän tamppaamaa latua

Ja se jo riittää siihen ettei vanhana kaduta

Et elin räppii aina, kunnon räppifaija

Oispa mun kilsat loppuun asti yhtä nättei painaa

Ja toisin muillekin onnee mun vanavedes

Niin läheisille kuin mun diggareille lavan edes

Ku lähen toivon et oon vaikuttanu elämiin

Tehny täst jollekin parempaa, siks mä vedän niin

Et koskettamiani sydämii ois monii tääl

Ja ne kaikki sykkis elämää siks et mä olin tääl

Tulin, tein, koin, elin ja rakastin

Koko rahalla vaatimat' senttiikään takasin

Ne sanos et homiel' oli soulii ku De La: l

Ja junnut ois et «siinä meni OG» ku delaan

Toivon et kun täytyy tää tie taakse jättää (taakse jättää)

Kuljin sen loppuun anteeks pyytelemättä

Jalat ajan hiekkaan painan ja toivon että niistä jälki jää

Tää polku jatkuu vielä, ei oo puolitiessäkään

For a long time, that's where it's going

But you put it on your back

The legend is all I can do here

Levyil and Historias Ela live

The time to rest is then the time to leave

Kelaaks what is being done or what is not being done?

A small plane in the front seat, come if you have to come

Always be in the spirit of the game and you will feel the result

If I could whiten things you remember

It would be a straight back and I didn't try to slip

I never took responsibility and I took care of the others

Always on your own side, it's if someone is eternal

I don't ruin your credits, they realize who belongs

And when the moon is missing, the other hoga as the time passes

And even if they don't want me to

Better to return the punch to fade away

I hope you don't have to leave this road behind

I walked to the end of it without apology

I press my feet into the sand for a while and hope to leave a mark on them

This path still continues, not even halfway

Sometimes I wonder what's left when I leave here

I go to the Hall of Fame lurking on top of my own star

I wish you didn't remember them living on the board

Only at rest in the grave

Nuorena juhlii ja säätää, nussii ja vääntää

Mimmei who don't need to pull a bag on their head

But when it's time to take on responsibilities, you can trust Jare

Tiihonen's boys can't run to him

And never feidannu

I hope I didn't get this shit stamped on my head

And you don't remember them I was hard to press the dune

The texts remain alive as images of their own time

This is something bigger

My heritage, nothing to do with my property

And that when my time, the desire leaves gray and precious

Like my faija

I hope you don't have to leave this road behind

I walked to the end of it without apology

I press my feet into the sand for a while and hope to leave a mark on them

This path still continues, not even halfway

At his best age, full of body and soul strength

What do I remember now?

It works after the foot which I press into the sand for a while

You're not proud of the time an old man gets to shake his head

I want to leave knowing I didn't leave something

What makes me feel, something brandy of my own

That is why my life's work is saved now and here

And posterity will hear but still be present

I was raising a Finnish rapper

And inspiring very rhyming youngsters

Those pushes are going our way

And that's enough not to regret it when you're old

You body is always raped, a decent rapper

Oispa my shirts will weigh just as well

And unlike others, my luck is in my wake

For both loved ones and my diggers, even the stage

I hope I have not affected lives

Do something better for this, that's why I'm pulling it

You don't touch the hearts or many here

And they all pulsated in life so I wasn't here

I came, did, experienced, lived and loved

All the money I demanded back a cent

They say that homiel was the soul of De La

And junnut ois you «it went to OG» ku dela

I hope you don't have to leave this road behind (leave behind)

I walked to the end of it without apology

I press my feet into the sand for a while and hope to leave a mark on them

This path still continues, not even halfway