Ex Nihilo - Azaghal

Seitsemän turmiota, sielujemme yön pimeyteen

Tyhjyydestä jumalan siinnyt kaikkeus

Tulen hahmossa suden, tulen hahmossa leijonan

Tulen hahmossa paratiisin käärmeen

Repien ja raastaen palasiksi valheiden verhon

Kaiken peittävän mustan hiljaisuuden kaavun

Seitsemän tietä

Seitsemän jokea

Sielujemme yöhön

Seitsemän tietä, kaiken olevan kadotukseen

Jäjellä vain aaveiden kansoittama, autio maa

Tulen hahmossa ihmisen, tulen hamossa vihollisen

Tulen hamossa rakastajasi

Seitsemän jokea, jotka virtaavat paratiisista

Myrkyttäen sydämmet tekopyhyydellään

«Kuten tämä verikään ei enää palaa luoksesi

Et sinäkään enää pääse lähemmäksi jumalaa»

Kuule sana taivaallinen, tyhjyyden evankeliumi

«Minä olen ensimmäinen ja viimeinen

Kunnioitettu ja halveksittu

Minä olen huora ja pyhä

Vaimo ja neitsyt

Minä olen hiljaisuus jota ei voi käsittää

Minä olen nimeni kaiku»

Seven devastations, the night darkness of our souls

The emptiness of God contained in the universe

I come in the form of a wolf, I come in the form of a lion

I come in the form of a snake of paradise

Tearing and shredding the veil of lies

A robe of black silence covering everything

Seven roads

Seven rivers

To the night of our souls

Seven ways, all to be lost

Only a deserted country inhabited by ghosts

I come in the form of a man, I come in the form of an enemy

I will be your lover

The seven rivers that flow from paradise

Poisoning hearts with their hypocrisy

«Like this blood will not return to you

You can't get any closer to God either »

Hear the word heavenly, the gospel of emptiness

«I am the first and the last

Respectful and despised

I am a whore and holy

Wife and virgin

I am a silence that cannot be understood

I am the echo of my name »