Kuoleman Kylmä Ikuisuus - Azaghal

Syvimmässä kuiluista;

Pimeimmässä onkaloista

Kasvavat mustimmat kukat

Tuhon ja ihmisvihan

Ei enää mitään jäljellä

Ei mitään minulle täällä

Kylmimmässä maailmoista

Mustimmassa sydämmista

Kasvaa uusi, syvempi suru

Uuddenlainen melankolia

Kieppuvat usvat nielaisevat minut

Helvetin jäätävät tuulet raastavat sieluani

Kuolon kylmät kynnet tarttuuat niinnun

Kutsuvat mukaansa

Kuoleman valtakuntaan

En tunne kaipunta, en katumusta

En tunne enää ahdistrusta, en tuskaa

Olen yläpuollella kiuun ja pelon

Olen yhtä kuoleman kylmän ikuis uuden kanssa

Kaaoksesta kaaokseen

Uusi järjestys nousee tuhkasta

Uusi maailma, uusi jumala

Kuningas saatana!

At the deepest of the gaps;

In the darkest cavities

The blackest flowers grow

Destruction and human hatred

There is nothing left

Nothing for me here

In the coldest worlds

In the darkest of hearts

A new, deeper sorrow grows

A new kind of melancholy

Swirling mists swallow me

The icy winds of hell are shaking my soul

The cold nails of death catch you like that

Invite

To the realm of death

I do not feel longing, I do not repent

I no longer feel anxiety, no pain

I am above the stove and in fear

I am equal to death with the cold forever new

From chaos to chaos

The new order rises from the ashes

A new world, a new god

King Satan!