Ei mennä enää koskaan landelle - Pyhimys

Löin kirveen kiveen, se lipsahti vaan hivenen

Nilkasta ineen, sain sirpaleisen nivelen

Laiturit ulapalle ajelehtii

Aikamme itsellemme valehdeltiin

Ite paikkamme valittiin, uusavuton laji, ja kavioiden pohjista on kopisteltu

savi pois

Vuotavan katon alla kontiot jaloissa

Ristiseiskaa kynttilän valossa aarin aloissa

Hehtaarimaa-ala täynnä risuu

Kännis lupaan kasoiks raivata ne suurisuut

Ei oo pastillirasiassa jälel enää sisuu

Soutuvenees Ahdilta anelen fisuu

Mul on ikävä ruuhkii, YouTubee

Voidaan tsygäillä Lookkiin ja aamul takas duuniin

Mut yks yö teltas on tarpeeks

Ei kuulu selviytyminen vaan enää meiän arkeen, siispä:

Ei mennä enää koskaan landelle

Meiän allergiat huutaa leipää

Selkärankaan teippaan heinäseipään

Ei helvetti, meikä pysty pleikkaa puusta veistää

Ei mennä enää koskaan landelle

Mä oon ihan liian vieraantunu juurista

Ei täältä tornist nää yli enää muurista

Henkiinjääminen riippuu pelkästään lääkekuurista

Paljon on luonteessamme jäljellä petoo, vaik se mist ruoka tulee,

on alkanu etoo meit

Ei hevimieheen, perkele, perunamaat vetoo

Koita punnita meiän maaperän betoneit

Yksi ja jakamaton maailmanlaajuinen pesä, jonne ollaan tekemäs ikuinen kesä

Merenpohja täynnä valokaapeleita

Ku sanon taivaankappaleita, tarkotan satelliittiantenneita

Ja kaikki tää vaan siks, et nähtäis toiset paremmin

Koulusurmaaja saa uuden facebook-kaverin

Tavallist aremmin, äidin pieni marenki ottaa ovest astues jo valmiiks esiin

savetin

Mä oon niin riippuvainen kaikesta

Ei kuuluta luonnontilaan, ollaan siinä vaiheessa

Piste, josta ei paluuta oo, ja joo, tää on biisi siitä aiheesta

En osaa sanoo selkeemmin, siispä sanon sen näin: Ei kehityksen kulkua voi

kääntää taaksepäin

Sä voit kaivata takas, mut sä kuulut tänne näin, ja näiden rakenteiden vangiks

koko ihmiskunta jäi, siispä:

Ei mennä enää koskaan landelle

Meiän allergiat huutaa leipää

Selkärankaan teippaan heinäseipään

Ei helvetti, meikä pysty pleikkaa puusta veistää

Ei mennä enää koskaan landelle

Mä oon ihan liian vieraantunu juurista

Ei täältä tornist nää yli enää muurista

Henkiinjääminen riippuu pelkästään lääkekuurista

Ei mennä enää koskaan landelle

Meiän allergiat huutaa leipää

Selkärankaan teippaan heinäseipään

Ei helvetti, meikä pysty pleikkaa puusta veistämään

Ei mennä enää koskaan landelle

Mä oon ihan liian vieraantunu juurista

Ei täältä tornist nää yli enää muurista.

Henkiinjääminen riippuu pelkästään

lääkekuurista, ja vähän myös tuurista

I hit the stone in the ax, it slipped but a little

From the ankle to the inside, I got a fragmented joint

The piers drift off

Our time for ourselves was lied to

Ite our place was chosen, a new helpless species, and the soles of the hooves have been sculpted

clay off

Containers in the legs under the leaking roof

Cross-stitch in the light of a candle in the fields of aar

An acre of land full of litter

I promise to clear up those great things

No oo in the lozenge box after the guts

Rowing boat from Ahdi anelen fisuu

I'm sorry for the traffic jams, YouTube

Can be giggled to Lookk and back to the dune in the morning

But one night a tent is enough

Survival is not a part of our daily lives, so:

Never go to the land again

Our allergies scream bread

Spine tape to haystack

No hell, we can't carve a patch of wood

Never go to the land again

I am far too alienated from the roots

You can't see the tower from the wall anymore

Survival depends solely on medication

There is a lot left in our nature, even though the food comes from,

is the beginning of etoo usit

Not a heavyman, devil, potatoes appeal

Try to weigh the concrete in our soil

One and undivided global nest where an eternal summer is being made

The seabed is full of fiber optic cables

When I say celestial bodies, I mean satellite dishes

And all this is because you wouldn't see others better

The school killer gets a new facebook friend

Closer than usual, the mother's little meringue takes Ovest ready to step out

savetin

I am so dependent on everything

Does not belong to the natural state, we are at that stage

The point of not returning oo, and yeah, this is a song on that subject

I can't say it more clearly, so I say it this way: You can't go through development

turn back

You can long for the back, but you belong here, and you will be captured by these structures

all mankind remained, Hence:

Never go to the land again

Our allergies scream bread

Spine tape to haystack

No hell, we can't carve a patch of wood

Never go to the land again

I am far too alienated from the roots

You can't see the tower from the wall anymore

Survival depends solely on medication

Never go to the land again

Our allergies scream bread

Spine tape to haystack

No hell, we can't carve a piece of wood

Never go to the land again

I am far too alienated from the roots

You can't see the tower from the wall anymore.

Survival depends solely on

medication, and a little bit of luck as well