Sulka - Miljoonasade

Eksyivät he kerran meren rantaan

Lähtiessään kävelylle

Kallioilta nousi lintuparvi

Korkealle luodon ylle

Pian tuuli heitti heille

Kuin pilkaten

Taivaalta linnunsulan

Irronneen

Seisoivat he kaksin laiturilla

Pienen myrskylyhdyn alla

Ikuisen ja ainoon rakkautensa

Sinetöivät suudelmalla

Tuo ikuisuus kuin hetki

Se meni

Sulkaa jonka maasta poimi

Pitää tyynynsä alla

Päivät kantaa taskussansa

Sydämen vierustalla

Sulkaa jonka maasta poimi

Hoivaa muistelemalla

Yksin kulkee suruissansa

Elää uneksimalla

Linnut eivät tunne rakkautta

Lupausta, petturuutta

Linnut eivät toivon vimmaa tunne

Iloa tai katkeruutta

Siis miksi ihmisen saa

Se kyyneliin

Kun sulkaa pudonnutta

Hän katsoo

Kai se voi paidan alla

Vähän lohduttaa

Ja surun taakkaa auttaa

Hiukan kantamaan

Once they got lost by the sea

When going for a walk

A flock of birds rose from the rocks

High above the islet

Soon the wind threw them

Like mocking

A bird's breath from the sky

Loosened

The two of them stood on the platform

Under a small storm lantern

His eternal and only love

They seal with a kiss

That eternity as a moment

It went

A feather from the ground he picked up

Keeps under his pillow

He carries the days in his pocket

Next to the heart

A feather from the ground he picked up

Nurture by remembering

He walks alone in his sorrows

Live by dreaming

Birds don't know love

Promise, betrayal

Birds do not know the frenzy of hope

Joy or bitterness

So why get a person

It to tears

When covering a fallen feather

He looks

I guess it's under the shirt

It's a little comforting

And the burden of grief helps

A little bit