Valssi - Marja Mattlar, Frédéric Paris, Gabriel Yacoub

Huoneeseen astuit, huomasit minut,

muita ei näkynyt enää.

Pöytääsi istuit, valitsin sinut,

muut ulkopuolelle jää.

Katseeni etsit, hymyilit vähän,

silmistäs paljonkin luin.

Tulenko luokses vai jäisinkö tähän,

pöytääsi päin vilkuilin.

Mieleen kuvaksi jäät, vaikka nyt lähtisit pois,

silmissäs minut sä näät, et enää unohtaa voi.

Haaveksivasti, keinutellen

valssia soitetaan nyt.

Tanssiin mua pyydät, koskettaen,

muuri on ylittynyt.

Ja meille soi, soi, soi, soi…

meille soi, soi, soi, soi…

Tanssimme hiljaa, niin vaieten,

voisimme paljonkin jakaa.

Äsken niin vieraat, ihmettelen,

kuin tutut vuosien takaa.

Mieleen kuvaksi jäät, vaikka nyt lähtisit pois,

muistoissas minut sä näät, et koskaan

unohtaa voi.

Ja meille soi, soi, soi, soi…

meille soi, soi, soi, soi…

You stepped into the room, you noticed me,

the others were no longer visible.

You sat at your table, I chose you,

others are excluded.

You look at me, you smile a little,

I read a lot from your eyes.

Will I come to you or would I stay here,

I blinked at your table.

You will be reminded of the picture even if you leave now,

in your eyes you see me, you can no longer forget.

Dreamily, rocking

the waltz is being played now.

You ask me to dance, touching,

the wall has been crossed.

And it rings to us, it rings, it rings, it rings…

us ringing, ringing, ringing…

We danced quietly, so to speak,

we could share a lot.

Just so strangers, I wonder

than familiar years ago.

You will be reminded of the picture even if you leave now,

in your memories you will see me, never will you

forget can.

And it rings to us, it rings, it rings, it rings…

us ringing, ringing, ringing…