Outoja aikoja - Kotiteollisuus

Kaikki vetää samaa vanhaa köyttä raivoisasti

Totisesti vain omaan suuntaansa

Yksi soutaa, yksi huopaa jos vain juoruilulta joutaa

Eikä osaa pitää kiinni suutansa

Puurot sekä vellit ovat palaneet jo pohjaan

Eikä ohjaa kukaan laivaa satamaan

Elämä on juhlaa, se paijaa sekä pussaa

Vielä plussaa tarjoo ostoskassistaan

Jään katselemaan

Vierestä vaan

Outoja aikoja

Tunnen suussani sen

Maun verisen

Outoja aikoja

Vieras olen, vieraammaksi aika minut työntää

Myöntää pakko on, se vie mukanaan

Otan pillerin ja otan päälle toisenkin

Nousenkin pois, oloon mukavaan

Ja kun kuljen kaupungilla, tunne en ketään

Enkä mitään, enkä tahdo tunteekaan

Kuljen kuin haamu, jonnekin kauas pois

Enkä vois taakseni katsoakaan

Everyone pulls the same old rope furiously

Surely only in its own direction

One paddle, one felt if you just have to gossip

And can't keep his mouth shut

The porridge and the pellets have already burned to the bottom

And no one steers the ship to port

Life is a celebration, it is a party and a bag

Still Plussa offers from his shopping bag

I'll watch

Next door

Strange times

I feel it in my mouth

I taste bloody

Strange times

The stranger I am, the stranger time pushes me

Admit it is a must, it takes with it

I'll take the pill and take another one

I get up, feel comfortable

And when I walk around town, I feel like no one

And nothing, and I don't want to feel it

I walk like a ghost, somewhere far away

And I couldn't look back