Koruton - Kaija Koo

Olet vapaa sielu, koruton, vähäeleinen

Myöhään ymmärsin sen, minä hiomaton heijastus peilien

Ei kohtausta, ei näytelmää, ei mitään, vain lupaus elämä jatkuu

En ole enää varma siitäkään, toivottavasti niin tapahtuu

Minä olin draamakuningatar ja sinä olit rehellinen

Valvoit yön katsellen, kun nukuin

Edessä näen tien mittaamattoman, näköiseni naisen sitä kulkevan

Olit mennyt, kun minä päälleni puin

Kevyisiin askeliin, ääniin hiljaisiin

Minä aamun tullen kaiken menetin

Eleisiin koruttomiin, sun silmiin lempeisiin

Mut tyhjyyteen lähetettiin, jäljellä on ikävä koruton

On olo niin paljas, hävettää, jos joku huomaa sen

Etten kartalla ole, voiko ne tietää, on tieni monimutkainen

Ja että lähdit sovussa itsesi kanssa niin kevyin askelin

Niin kuin sellainen, joka voi katsoa taaksensa aivan puhtain sydämin

Pelkään liikaa sen sattuvan, päälle vyöryvän muistojen tulvan

Sanoit, oon helvetin kaunis, kun nukuin

Minä pelkään patoni murtuvan, kaiken kauniin yli kuohuvan

Minä unessa paikoillani uin

Kevyisiin askeliin, ääniin hiljaisiin

Minä aamun tullen kaiken menetin

Eleisiin koruttomiin, sun silmiin lempeisiin

Mut tyhjyyteen lähetettiin, jäljellä on ikävä koruton

Lohduton, on mereni rannaton

Ja sen aallot mulle liian suuria on

Kevyisiin askeliin, ääniin hiljaisiin

Kaikki irti leikattiin, jäljellä on ikävä koruton

You are a free soul, rustic, insignificant

Late I realized it, I unpolished the reflection in the mirrors

No scene, no play, nothing, just the promise of life going on

I'm not sure about that anymore, I hope that happens

I was a drama queen and you were honest

You watched the night while I slept

In front, I see a road of immeasurable, my-looking woman walking through it

You were gone when I put the wood on me

For light steps, quiet sounds

I lost everything when I came in the morning

To the unadorned, gentle, sun-gentle eyes

But the emptiness was sent, the remnant is unadorned

It feels so bare, ashamed if someone notices it

Not being on the map, can they know is my path complicated

And that you left in harmony with yourself in such easy steps

Like someone who can look back with a very pure heart

I am too scared of the flood of memories that will happen

You said I was fucking beautiful when I slept

I am afraid my barrel will break, everything beautiful will bubble over

I sleep in my sleep

For light steps, quiet sounds

I lost everything when I came in the morning

To the unadorned, gentle, sun-gentle eyes

But the emptiness was sent, the remnant is unadorned

Inconsolable, is the shore of the sea

And its waves are too big for me

For light steps, quiet sounds

Everything was cut off, the remnant is unadorned