Toiset kaatuu, me ei milloinkaan - Juha Tapio

Toinen toistaan kantamaan

Oppinut ei meistä kumpikaan

Joskus avaruus nyt ahdas hiljaisuus

Ja väistettyjä katseet

Vieläkään en unta saa

Vuosikymmen tiensä päässä valvottaa

On huono iltaisin ilma kaupungin

Mä ikkunoita suljen

Hiutaleita märkään asfalttiin

Me loppuun asti siihen uskottiin

Toiset kaatuu, me ei milloinkaan

Sä olit ainut, olet aina vaan

Puolikuista yötä maataan vieretyksin

Ja kumpikin on yksin

Katson selkääs nukkuvaa

Sun ihollasi tuttu kaunis maa

Me emme uudestaan saa kesää palaamaan

Herätys on kohta

Hiutaleita märkään asfalttiin

Me loppuun asti siihen uskottiin

Toiset kaatuu, me ei milloinkaan

Sä olit ainut, olet aina vaan

Puolikuista yötä maataan vieretyksin

Ja kumpikin on yksin

Menneet vuodet tulvii huoneisiin

Me loppuun asti siihen uskottiin

Toiset kaatuu, me ei milloinkaan

Sä olit ainut, olet aina vaan

Puolikuista yötä maataan vieretyksin

Ja kumpikin on yksin

Puolikuista yötä maataan vieretyksin

Ja kumpikin on yksin

One another to bear

Neither of us learned

Sometimes space is now a narrow silence

And dodged gazes

I still can't sleep

A decade on its way to control

There is poor evening air in the city

I close the windows

Flakes on wet asphalt

We were believed in it until the end

Others crash, we never do

You were the only one, you always are

Half a night is spent in the countryside

And both are alone

I look at my back sleeping

Sun on your skin familiar beautiful country

We will not get summer back again

Awakening is the point

Flakes on wet asphalt

We were believed in it until the end

Others crash, we never do

You were the only one, you always are

Half a night is spent in the countryside

And both are alone

The past years flooded the rooms

We were believed in it until the end

Others crash, we never do

You were the only one, you always are

Half a night is spent in the countryside

And both are alone

Half a night is spent in the countryside

And both are alone