Suurenmoinen elämä - Juha Tapio

Talo joen rannalla, ja poika hiljainen

Nousee ikkunalta kuuhun siivillään

Isä lähtee äidin luota hiljaa hiipuen

Ne kai siedä oikein ei enää itseään

Joen varren katoksesta pyörä nostettiin

«Kato äiti ilman käsiä»

Isosisko kakskyt vee meni eilen naimisiin

Se sanoi «onni tää ei koskaan häviä»

Valo kulkee veden selkää pitkin aamuisin

Kuiskaa sadoin uuden alun lupauksin

Kyyneleinä, helminä

Virta tuima, viettävä

Ikkuna on auki, kevään tulla, kuolla pois

Surun kestäväksi kasvoin, onnen en

Polun varteen aurinko teki pesän latvoihin

Jonkun pihalla on juhlat, kuulen sen

Vanhapoika naapurin käy tietä mietteissään

Se tuntee peukaloissaan huomispäivän sään

Kyyneleinä, helminä

Virta tuima, viettävä

House by the river, and boy quiet

Rises from the window to the moon with its wings

The father leaves the mother quietly, fading

I guess they can't stand themselves anymore

The bike was lifted from the canopy along the river bank

«Lost mother without hands»

My big sister got married yesterday

It said «happiness will never be lost»

The light travels along the back of the water in the mornings

Whisper with hundreds of promises of a new beginning

In tears, pearls

Current dull, expendable

The window is open, spring to come, die away

I grew up with grief, no luck

Along the path, the sun made a nest in the tops

There's a party in someone's yard, I hear it

The old boy next door goes his way in his thoughts

It feels the weather of tomorrow in its thumbs

In tears, pearls

Current dull, expendable