Sitä jotakin - Juha Tapio

Autoretket öisin sun kanssas

en niitälakannut oo muistamasta

Kirkon portaat, kylän kaksi siltaa

niitämukana vien niin kuin lasta

Nyt jo hiljentyneen raitin vartta

vastarakastuneet kuljettiin

Tämäoli silloin mun maailma

tänään tuttu ja vieras niin

Minäyöt ja päivät ootin

sitäjotakin, sitäjotakin

Minne kuljin, miten muutuin

nopeasti niin kaikki kävikin

Ja tuo rouva, tuo kioskin myyjä

oikein jos tunnistin

taisi olla tytöistäyksi

joita pyörälläni kuljetin

Puut ja pensaat laitetut silloin

pihat jo on täyttäneet

Kentän laidalla miehet

pojat isiksi kasvaneet

Minäyöt ja päivät ootin

sitäjotakin, sitäjotakin

Minne kuljin, miten muutuin

nopeasti niin kaikki kävikin

Car trips at night with the sun

I didn't remember them

Church stairs, two bridges in the village

I take them with me like a child

Now for the already silenced soot

the newlyweds were transported

That was my world then

today familiar and stranger so

I waited for the nights and days

that 's something, that' s something

Where I went, how I changed

quickly so everything went

And that lady, that kiosk salesman

correct if the sensor

seems to be a girl

which I carried on my bike

Trees and shrubs planted then

the yards have already been filled

Men on the edge of the field

the boys grew into fathers

I waited for the nights and days

that 's something, that' s something

Where I went, how I changed

quickly so everything went