Filmi - Irina

Kauas on tultu siitä

Mihin piti tän tien johtaa

Se kaikki, minkä varaan me laskettiin

Siruina jalkojen alla

On jotain, mitä tekisin toisin

Jos voisin palata alkuun

Mut pidinkö mä kiinni liian tiukasti

Vai enkö tarpeeksi?

Enemmän kuin mitään mä tahdon filmin tän kelata alkuun

Tahdon sitä, vaikken mä siihen pystykään

Jotenkin on helpompi uskoo kohtaloon, et näin pitikin käydä

Kuin hyväksyy, et meistä ei ollut enempään

Matkalla oppii paljon

Etenkin itsestään

Mä huomaan nyt mun virheitä monta

Ne näyttää niin itsestään selviltä

Mut jos olisit ees puhunut kerran oikeesti

Ja katsonut silmiin

Ja antanut mun nähdä sun tunteet kaikessaan

Se ois ollut paljon

Enemmän kuin mitään mä tahdon filmin tän kelata alkuun

Tahdon sitä, vaikken mä siihen pystykään

Jotenkin on helpompi uskoo kohtaloon, et näin pitikin käydä

Kuin hyväksyy, et meistä ei ollut enempään

Enemmän kuin mitään mä tahdon filmin tän kelata alkuun

Tahdon sitä, vaikken mä siihen pystykään

Jotenkin on helpompi uskoo kohtaloon, et näin pitikin käydä

Kuin hyväksyy, et meistä ei ollut enempään

It has come a long way

Where the road was supposed to lead here

That's all we counted on

Chips underfoot

There is something I would do differently

If I could go back to the beginning

But did I hold on too tightly

Or am I not enough?

More than anything, I want to rewind the film here

I want it, even if I can do it

Somehow it’s easier to believe in destiny, you didn’t have to

Than accept, you were no more of us

You will learn a lot along the way

Especially about himself

I now notice many of my mistakes

They seem so self-evident

But if you had spoken once right

And looked into his eyes

And let me see the feelings of the sun in everything

That shouldn't have been much

More than anything, I want to rewind the film here

I want it, even if I can do it

Somehow it’s easier to believe in destiny, you didn’t have to

Than accept, you were no more of us

More than anything, I want to rewind the film here

I want it, even if I can do it

Somehow it’s easier to believe in destiny, you didn’t have to

Than accept, you were no more of us