Juulian totuudet - Irina

Min kysyn oisko helpompaa

Kulkee niinkuin sokeena ja olla kuin ei huomaiskaan

Asioitten suhteita ja niiden ristiriitoja

Ja kaikkee mik tuskaa lis kuitenkin

Kun jlleen pyts puhdistat ja alkuun siirrt nappulat

Helpompaa on kelluu vaan ja antaa virran kuljettaa

Antaa sen tuudittaa ja nukahtaa ei taistella vastaan

Kaduilla tuulee taas tuli on irrallaan henkilkohtaista mikn ei oo Kaduilla tuulee taas savua ilmassa henkilkohtaista kai muuten vaan

Tuskallisen suhteellista totuus on ei lopullista

Veden lailla muotoutuu uomaan josta sen tytyy mahtuu

M en puhu roskaa vaikka en anna sydntin ostaa

Kaduilla tuulee taas tuli on irrallaan henkilkohtaista mikn ei oo Kaduilla tuulee taas savua ilmassa henkilkohtaista kai muuten vaan

Onko olemassakaan kokonaista totuutta

Sirpaleita kernnyt oon aivan liikaa

Kaduilla tuulee taas tuli on irrallaan henkilkohtaista mikn ei oo Kaduilla tuulee taas savua ilmassa henkilkohtaista kai muuten vaan

Henkilkohtaista kai muuten vaan

Min I ask a little easier

It goes like blind and is like not noticing

Relationships of things and their contradictions

And everything adds to the pain, though

When you clean the pepper again and move the pieces to the top

It is easier to float but and let the power carry

Let it soothe and fall asleep without fighting

The wind is blowing in the streets again it is loose personal what's not oo There is smoke in the air in the streets again personal but by the way

The painful relative truth is not final

Like water, it forms a channel where it can fit

I'm not talking rubbish even though I don't let my heart buy

The wind is blowing in the streets again it is loose personal what's not oo There is smoke in the air in the streets again personal but by the way

Is there any complete truth

There are far too many fragments

The wind is blowing in the streets again it is loose personal what's not oo There is smoke in the air in the streets again personal but by the way

I guess it's personal anyway