Lohduttaja - Vesterinen Yhtyeineen

Älä pillitä

Älä vaan nyt pillitä

Iso mies ja itkee niin kuin joku pirun emäntä

Kuka käski päästää pallon menemään

Siellä se lentelee nyt kohti Afrikkaa

Tänä vappuna et saa

Uutta palloo ainakaan

Mun tekee mieli halata

Tai edes selkään taputtaa

Enkö mä koskaan voi vaan olla siinä

Kun mua kaivataan

Hyräillä hiljaa kunnes nukkumatti oveen kolkuttaa

Nyt se vapisee

Poikaparka vapisee

Miten ihmeessä tää ajautui taas tähän pisteeseen

Seison mykkänä

Pikkujätkää pelottaa

Ei ole mussa miestä anteeks pyytämään

Pelkuri mä oon

Ja pelkuriksi jään

Mun tekee mieli halata

Tai edes selkään taputtaa

Enkö mä koskaan voi vaan olla siinä

Kun mua kaivataan

Hyräillä hiljaa kunnes nukkumatti oveen kolkuttaa

Se oli parhaaksi

Pojan sielun parhaaksi

Että se Koivuniemen herran kanssa

Niin varhain tapasi

En mä halunnut sitä koskaan satuttaa

Vaan koitin siitä kunnon miestä rakentaa

Mun tekee mieli halata

Tai edes selkään taputtaa

Enkö mä koskaan voi vaan olla siinä

Kun mua kaivataan

Hyräillä hiljaa kunnes nukkumatti oveen kolkuttaa

Don't Whistle

Don't whistle now

Big man and cries like some damn mistress

Who said to let the ball go

There it is now flying towards Africa

This May, you can't

At least a new ball

I feel like hugging

Or even a pat on the back

I can never just be there

When I'm needed

Humming quietly until Nukkumatti knocks on the door

Now it's shaking

The boy parka is shaking

How the hell did it get to this point again?

I stand mute

The little guys are scary

There is no need to apologize to the man

I'm a coward

And I remain a coward

I feel like hugging

Or even a pat on the back

I can never just be there

When I'm needed

Humming quietly until Nukkumatti knocks on the door

It was for the best

For the good of the boy's soul

That it with Mr. Koivuniemi

So early you met

I never wanted to hurt it

But I tried to make a decent man out of it

I feel like hugging

Or even a pat on the back

I can never just be there

When I'm needed

Humming quietly until Nukkumatti knocks on the door