Sotasokea - Ruoska

Menetetty, sirpaleina, liian rikki korjaantumaan

Tajusimme liian myöhään, ei se koskaan toiminutkaan

Romuttuneet ihanteemme yli kaiken vaatii tilaa

Miksi kieltää, kun hyvin tietää, sitä niellä saa mitä pilaa

Niin eksyksiin ikiyöhön jäin

Kanssa aaveiden, jotka yksin näin

Silmin puhjennein, verta kynsissäin

Kanssa aaveiden, jotka yksin näin

Sotasokeana soitellen sotaan, rinta paljaana rintaman usvaan

Elämme täysillä raahautumalla, läpi rinnan ammuttu nuoli

Sinussa ainut haaveeni syntyi, eli yön, päivän ja kuoli

Turha kaivaa tunneleita, niiden päässä taivas on musta

Niin eksyksiin ikiyöhön jäin

Kanssa aaveiden, jotka yksin näin

Silmin puhjennein, verta kynsissäin

Kanssa aaveiden, jotka yksin näin

Niin eksyksiin ikiyöhön jäin

Kanssa aaveiden, jotka yksin näin

Silmin puhjennein, verta kynsissäin

Kanssa aaveiden, jotka yksin näin

Lost, in fragments, too broken to repair

We realized too late, it never worked

Scrapped our ideals above all requires space

Why deny, when you know well, you can swallow it

I got lost all night

With ghosts who alone saw it

With my eyes bursting, blood on my fingernails

With ghosts who alone saw it

As a war blind, playing in the war, his chest bare in the fog of the front

We live in full drag, an arrow shot through the chest

In me, my only dream was born, that is, night, day, and died

Useless digging tunnels, the sky at their ends is black

I got lost all night

With ghosts who alone saw it

With my eyes bursting, blood on my fingernails

With ghosts who alone saw it

I got lost all night

With ghosts who alone saw it

With my eyes bursting, blood on my fingernails

With ghosts who alone saw it