Ulos - Khid, RPK

Yeah

Tää on viimenen

Ja sit ei oo enää

Ja se menee näin

Tää ei oo yksinäiseten laulu, tää on kylmäks palanu aamu

Tulva nousee mun huoneessa, kun myrsky karkaa suonista

Pidätä henkee suon luomissa, aavikko pakenee puolestas

Tippunu valonsäteet eteen, hajal lattial tuijotan vaan

Elo karkaa loisteputkista

Ja kun etit mua viimeseen maanrakoon, löydät mut lähel aurinkoo

Kaiut leikkaa katuu, ikävä sisällä sulkee suun

Vedä se takas ennen kun kasvot on juuttunu

Epäkunnossa mun ääni maanalla painetta

Mä kasvatin vahingossa mustan aukon, kun mä etin avaruutta

Kantanu kylmiä väreitä mukana alusta asti tuu mukaan

Helppo ommella sielu kii, kävellä loppuun silmät kii

En oo enää se jäbä malmin metsäs

Selkä kohti maailmaa ja valonsäteet peräs

Pitämäs piilos lasihautaa enkeli reppuseläs

Valmiina lähteen vaan sen takii, ettei maailmaa tuu peräs

Tää paine pakenee huoneesta, sormista kuolleista

Sähkö laskeutuu, kunnes ikkunat särkyy kurvissa

Pidätä henkee uudestaan, vuori mun luureissa

Ihaillen totuuden tuoksu kadunmiehen puheissa

Ulos

Myrkyt kaatuu ulos

Ei seittii, ei enää

Ei enää, ei ketää

Ulos

Kadota musta ulos

Ei kotii, ei ketää

Ei enää, ei mitää

Ulos

Myrkyt kaatuu ulos

Ei seittii, ei enää

Ei enää, ei ketää

Ulos

Kadota musta ulos

Ei kotii, ei ketää

Ei enää, ei mitää

Mitä nyt törmää jäbään

Siistii et on eri meininki

Kun katon taaksepäin, kaupunki kasvaa väärinpäin

Ylösalasin roikkuu, ja soittaa ikuista torkkuu

Jälleen kerran myöhässä, mut kaamos kävi yökylässä

Ja käski lähettää terveiset, toivottavasti paranet

Hajataitto hävinny pois, ystävä antaa levyt pois

Kuiskaa mun perään, mä tiesin et sä heräät

Ei enää metsää, ei enää

Ei kestä, ei värejä pimeydestä

Vaan kaikki yhdessä

Kipinä kummaltkin puolelta, astuu alas vuoteelta

Kohottamassa katonrajaan, ettimässä huomista

Ei patinaa, kuparinauha kauniina

Neliraituri päälle, ja ghettotyylit nauhottaa

Ei kapinaa, eli ne ne nurkat rauhottaa

Ääriviivat pakenee pois, unettomuus on kaukana

Ei tyhjäkäyntiä, esittämässä ihmistä

Mä päästin irti, ja elän silti

Kiitos, ulos

Ulos

Myrkyt kaatuu ulos

Ei seittii, ei enää

Ei enää, ei ketää

Ulos

Kadota musta ulos

Ei kotii, ei ketää

Ei enää, ei mitää

Ulos

Myrkyt kaatuu ulos

Ei seittii, ei enää

Ei enää, ei ketää

Ulos

Kadota musta ulos

Ei kotii, ei ketää

Ei enää, ei mitää

Ulos

Ulos

Ulos

Ulos

Yeah

It's the last one

And it is no more

And it goes like this

This is not a lonely song, this is a cold burned morning

The flood rises in my room when the storm escapes from the veins

Hold your breath in the creations of the swamp, the desert will flee instead

Dropped rays of light in front, scattered on the floor I just stare

Life escapes from fluorescent tubes

And when you chase me to the last crevasse, you'll find me near the sun

The echoes cut the street, the longing inside closes the mouth

Pull it back before the face is stuck

Out of order, my voice is under pressure

I accidentally grew a black hole when I was searching for space

Kantanu brings cold feelings with you from the beginning

Easy to sew the soul kii, walk to the end eyes kii

I'm not that stupid ore forest anymore

With your back to the world and the rays of light following

He keeps a hidden glass tomb with an angel in a backpack

I leave ready just because the world doesn't come astern

This pressure escapes from the room, from the fingers of the dead

The electricity descends until the windows shatter on the bends

Hold your breath again, mountain in my headphones

Admiring the scent of truth in the words of the man on the street

Out

The poison falls out

No more, no more

No more, no one

Out

Disappear the black out

No home, no one

No more, nothing

Out

The poison falls out

No more, no more

No more, no one

Out

Disappear the black out

No home, no one

No more, nothing

What the hell is going on?

Cool you're in a different mood

When I look back, the city grows upside down

The nightstand hangs, and the eternal snooze calls

Once again late, but kaamos went to the night village

And told me to send my regards, I hope you get better

Distortion is gone, a friend gives away the discs

Whisper after me, I knew you wouldn't wake up

No more forest, no more

Can't take, no colors from the dark

But all together

A spark from both sides, steps down from the bed

Raising to the ceiling, looking forward to tomorrow

No patina, copper strip in beautiful condition

The four-stringer on, and the ghetto styles are recording

No rebellion, so those corners calm down

Contours run away, insomnia is far away

No idling, impersonating a human

I let go, and I'm still alive

Thanks, out

Out

The poison falls out

No more, no more

No more, no one

Out

Disappear the black out

No home, no one

No more, nothing

Out

The poison falls out

No more, no more

No more, no one

Out

Disappear the black out

No home, no one

No more, nothing

Out

Out

Out

Out