Kadonneet - Katri Ylander

Mut valot heijastuu ikkunoista

Ja niin mä vihdoin antauduin

On kaikki niin kuin oltaisi oltu viikkoja näin

Kadut viestejämme toistaa

(Ne on meille)

Kun pienet vartalomme tanssiin taivuteltiin

Oi, siitä onkin aikaa, mut jotain löydettiin

Ei tule koskaan pimeää

Jotenkin päätin myös tällä kertaa

En enää kerää synkkää sykkyrää

Tahdon kaupungin katolta huutaa (Olen täällä)

Eikä mikään sieluni sokkeloissa ole koko ajan hujan hajan

Siivonnutko oon ajoissa

Vai oonko saanut nyt kaiken

Ja kadonneiden viesteihin vastaillut viikkoja näin

En vielä taida olla täysin (katon päällä)

Kun pienet vartalomme tanssiin taivuteltiin

Oi, siitä on jo aikaa, mut jotain löydettiin

Niin täysi on pää jotenkin kauniisti tällä kertaa

Ei koskaan pimeää

Sillä kaupungin katolta loistaa valot meille kadonneille

Huomaan, kuinka loistaa valot meille kadonneille

Huomennakin loistaa

But the lights are reflected from the windows

And so I finally surrendered

It's all like it's been weeks

The streets repeat our messages

(They are for us)

When our little bodies were bent on dancing

Oh, it's time, but something was found

It will never be dark

Somehow I decided this time too

I no longer collect a gloomy cycle

I want to shout from the roof of the city (I'm here)

And nothing in my mazes is scattered all the time

Did you clean in time

Or have you got everything now

And for weeks, I replied to the missing messages

I don't seem to be completely on the roof yet

When our little bodies were bent on dancing

Oh, it's been a while, but something was found

So full is the head somehow beautifully this time

Never dark

For from the roof of the city the lights shine on us that are lost

I notice how the lights shine on us lost

Tomorrow will shine