Erottamattomat - Kaija Koo

He ovat kuin paita ja peppu

He ovat kuin reppu ja reissumies

He ovat pummi ja pummitar

Kivenä lakerikengässäsi kenties

Tälle päivälle taas jalkoja särkee

Minä voin juotavat hakee

Sillä minä, jos kukaan, tiedän kuinka

Tärkeetä on

Että yötä vasten veri sakenee

Josafatin kallion elokuun yö lempeä on

Ei heinälato — romantiikkaa ollut tarkoituskaan

Tästä tullakaan

Vaan olla selviämättä päivä kerrallaan

Taivaanrantaa maalaamaan

Luomaan harmaasta purppuraa

He lähtivät etsimään onnenaan

Ja löysivät tavallaan

Erottamattomat, sitä he ovat

Onnelliset, onnettomat

He taivaanrantaa maalaavat

Heinä huulensa toisiinsa yhtyy

Mutta ei ihan suoraan

Kun pullonsuuta suutelemaan ryhtyy

Voi maistaa toisen siitä vuorollaan

Lakerikenkämies vois miljoonia käyttää

Että heidät pois siivotaan

Kun se liian siivottomalta näyttää

Kun he, ei kätke ontuvaa onneaan

Ja rakkauden valtakunta on pitkän siivun

Mittainen

Se voi olla painajaisunta

Mutta yhdessä he katsovat sen

Alusta lopputeksteihin, the end

Taivaanrantaa maalaamaan

Luomaan harmaasta purppuraa

He lähtivät etsimään onnenaan

Ja löysivät tavallaan

Erottamattomat, sitä he ovat

Onnelliset, onnettomat

He taivaanrantaa maalaavat

Erottamattomat

Taivaanrantaa maalaavat

Toisilleen kuuluvat

Onnelliset, onnettomat

Taivaanrantaa maalaamaan

Luomaan harmaasta purppuraa

He lähtivät etsimään onnenaan

Ja löysivät tavallaan

Erottamattomat, sitä he ovat

Onnelliset, onnettomat

He taivaanrantaa maalaavat

They are like a shirt and a butt

They are like a backpack and a traveler

They are the bastard and the bastard

As a stone in your laurel shoe, perhaps

To this day, my legs ach again

I can drink fetching

For if anyone, I know how

It is important

Against that night the blood thickens

The August night on the rock of Jehoshaphat is gentle

There was no hay romance

Here it comes

But not to survive day by day

To paint the skyline

To create gray purple

They set out in search of their happiness

And kind of found it

Inseparable, that's what they are

Happy, unhappy

They paint the horizon

Hay's lips converge

But not quite directly

When the mouth of the bottle begins to kiss

Can taste another one in turn

A laker shoe man could use millions

That they're being cleaned up

When it looks too unclean

When they do, do not hide their lame happiness

And the kingdom of love is a long slice

Long

It can be a nightmare

But together they look at it

Start with the end texts, the end

To paint the skyline

To create gray purple

They set out in search of their happiness

And kind of found it

Inseparable, that's what they are

Happy, unhappy

They paint the horizon

Inseparable

They paint the skyline

They belong to each other

Happy, unhappy

To paint the skyline

To create gray purple

They set out in search of their happiness

And kind of found it

Inseparable, that's what they are

Happy, unhappy

They paint the horizon