Poika - Juha Tapio

Poika näkee peilistäisänsäpiirteet

usein ne jo lapsena huomattiin

ylpeyttätunsi kun aikuisiin miehiin

verrattiin

Poika näkee peilistäisänsäkatseen

jota oppi varhain jo väistämään

pienestäsai juurtua tieto jo lapseen:

isäätäytyy miellyttää

Harteillaan vuosien hiljaisuus

Kuka pyyhkiäpois ajan virrasta vois?

haavat polvesta polveen ne siirtyy

kuka armahduksen tois kun työt isien

poikien poikiin piirtyy?

Kuka armahtaa?

Potematta piilossa lannistetulla

uhma joka ei valoon nousta saa

toisen läheisyyteen ei uskalla tulla

paikkaan jossa rankaistaan

Pidäpoika suusi tai akaksi luullaan

maailmassa auta ei kyyneleet

vastaan sanomalla ei mieheksi tulla

nyt seisot siinäja kaiken nielet

Harteillaan vuosien hiljaisuus

Kuka pyyhkiävois…

The boy sees the features of his mirror father

often they were noticed as a child

a sense of pride when adult men

were compared

The boy sees the paternal look in the mirror

which he learned early on to dodge

the information was already rooted in the child:

father needs to please

Years of silence on his shoulders

Who could wipe out the flow of time?

wounds from knee to knee they pass

who pardoned another when the work of fathers

boys are drawn to boys?

Who forgives?

Without hiding in the discouraged

a defiance that does not come to light

one does not dare to come near another

to the place where is punished

The boy is thought to be mouth or acacia

in the world help not tears

saying no to become a man

now you stand there and swallow everything

Years of silence on his shoulders

Who will wipe ois