Toisen kerroksen kevät - Johanna Kurkela

Sinä päivänä kun sinut oivalsin

Alkoi toisen kerroksen kevät

Kohta ihmeissäni minä katselin

Miten värit ne niin syvenevät

Siltä paikalta parvekkeelleni

Minä ryntäsin riemua niellen

Ja se loiste, se silmissä kirvelsi

Hädin tuskin mä näin pihatielle

Älä polta mua karrelle

Sano sekin jos oon liian lähellä sua

Se ei haittaa jos häikäiset

Kun hyväilee hehkusi hellästi mua

Mä niin alan olla sun valostas riippuvainen

Sinä päivänä aukaisin verhot

Että aurinko osaisi sisään

Koska hämärästä vasta vapautunut

Tarvii valoa lisää ja lisää

Älä polta mua karrelle

Sano sekin jos oon liian lähellä sua

Se ei haittaa jos häikäiset

Kun hyväilee hehkusi hellästi mua

Mä niin alan olla sun valostas riippuvainen

Sinä päivänä toiseen kerrokseen

Muutit sinäkin asuntoon kuusi

Jos et muuten niin ainakin sydämeen

Ja siitä alkaakin tarina uusi

Älä polta mua karrelle

Sano sekin jos oon liian lähellä sua

Se ei haittaa jos häikäiset

Kun hyväilee hehkusi hellästi mua

Mä niin alan olla sun valostas riippuvainen

The day I realized you

The spring on the second floor began

Soon in amazement I watched

How colors they so deepen

From that place to my balcony

I rushed to swallow with joy

And that glow, it stinged in his eyes

I barely saw the driveway

Don't burn me

Say that too if I'm too close

It doesn't matter if you dazzle

When caressing your glow gently me

I so start to be dependent on the sun

I would open the curtains that day

That the sun could come in

Because of the twilight just released

Needs more and more light

Don't burn me

Say that too if I'm too close

It doesn't matter if you dazzle

When caressing your glow gently me

I so start to be dependent on the sun

That day to the second floor

You also moved into apartment six

If not otherwise then at least to the heart

And that's where the story begins

Don't burn me

Say that too if I'm too close

It doesn't matter if you dazzle

When caressing your glow gently me

I so start to be dependent on the sun