Salaisuuksia - Johanna Kurkela

Muistatko sen lapsuuden kesän, kun aamut tuoksuivat hunajalle

Kun jalat kastuivat ruohikossa, eikä mikään ollut hetkeä tärkeämpää

Minä muistan myös sateenkaaren, pellon yllä luona kivipaaden

Soutuveneen uponneena kaislikossa ja niityn joka usvaan häviää

Sinä olit se poika jolla oli nokiset kädet täynnä mansikoita

Eväskorissa kissanpentuja, matkalla kanssasi omenavarkaisiin

Minä olin se tyttö jolla oli kukkaleninki ja aarrekartta

Huppari ja kourallinen simpukoita ja salaisuuksia päästä varpaisiin

Ne jäljelle jää

Kun kaikki häviää

Ne jäljelle jää

Kaipaatko koskaan takaisin

Piilopaikkaan sinne vilja-aittaan

Sydänyönä alle tähtitaivaan

Niittyvillalla sijattuun vuoteeseen

Sieltä etsin sua uudestaan

Matkalla muistojen valtakuntaan

Missä maailma on ajankultaa

Sinne merenrantaan mä rakennan linnakkeen

Mihin salaisuudet kuuluvat nyt

Minkä aarteen olet sittemmin löytänyt

Vieläkö oot se, jos kipinä saa

Sijan syttyä ja tulena palaa

Do you remember that childhood summer when the mornings smelled of honey

When my feet got wet in the grass, nothing was more important than a moment

I also remember the rainbow, the rock above the field

The rowing boat is submerged in the reeds and the meadow in the mist disappears

You were the boy with sooty hands full of strawberries

Kittens in a picnic basket, on the way with you to apple thieves

I was the girl who had a flower gown and a treasure map

Hoodie and a handful of seashells and secrets from head to toe

They remain

When everything is lost

They remain

Will you ever miss back

Hide there in the granary

Heart night under the starry sky

To a bed in a meadow villa

That's where I'm looking for sua again

On the way to the realm of memories

Where in the world is the gold of time

There I am building a fort by the sea

Where the secrets belong now

Which treasure you have since found

Will you still have it if you get a spark

The place catches fire and the fire burns