Kauriinsilmät - Johanna Kurkela

On metsäkauris ihana

Sen katse sielun vie

Niin ilman vaihtoehtoja

Käy lehtoon neidon tie

Vaan kaurista et tavoita, et sitä enää nää

Vain varjot puissa vaeltaa ja lehdet väräjää

Sä, miksi minuun katsoitkaan, kauriinsilmilläs

Oon pelkkä pala paperia sinun edessäs

Sen rypistää voit kasaksi ja heittää liekkeihin

Tai aivan hiljaa puhaltain sen nostat pilvihin

Sen metsäkauriin takia on monet lähteneet

Ja lehtometsän hämärään on sielun hukanneet

Kaurista ei tavoittaneet, sen varjon näki vaan

Ja tuulen tunsi ihollaan, se kantoi tuoksut maan

Sä, miksi minuun katsoitkaan, kauriinsilmilläs

Oon pelkkä pala paperia sinun edessäs

Sen rypistää voit kasaksi ja heittää liekkeihin

Tai aivan hiljaa puhaltain sen nostat pilvihin Sä, miksi minuun katsoitkaan,

kauriinsilmilläs

Oon pelkkä pala paperia sinun edessäs

Sen rypistää voit kasaksi ja heittää liekkeihin

Tai aivan hiljaa puhaltain sen nostat pilvihin

There is a roe deer wonderful

Its gaze takes the soul

So without options

Visit the grove road

But you don't reach the goat, you don't see it anymore

Only the shadows of the trees roam and the leaves sprout

You look at me with your deer eyes

I am just a piece of paper in front of you

You can crumple it and throw it into flames

Or quite quietly blowing it up in the clouds

Because of its roe deer, many have left

And the darkness of the grove has lost its soul

The deer did not reach, but saw the shadow

And the wind felt on his skin, it bore the scents of the earth

You look at me with your deer eyes

I am just a piece of paper in front of you

You can crumple it and throw it into flames

Or very quietly blowing it up into the clouds, why did you look at me,

with deer eyes

I am just a piece of paper in front of you

You can crumple it and throw it into flames

Or quite quietly blowing it up in the clouds