Tuhannet mun kasvot - Jenni Vartiainen

Kun sua tervehdin,

se myös hyvästin sisältää.

Vaik' tyyni oon kuin aamu,

mun mieli myrskyää.

Ilman vihaa mä koskaan

en voisi rakastaa.

Kotini sieltä löysin,

missä vieraan on maa.

Väkijoukossa

mua kalvaa yksinäisyys.

Viel' nuoreen vereeni

on kirjoitettu iäisyys.

Kun kiihkosta huudan,

teen sen kuiskaten.

Kaiken uskon sinuun laitan,

vaikka epäilen.

Tuhannet mun kasvot

ja ne vaihtuvat vaan.

Nauraessani poskillain

sä näet kyyneleen.

Pyydän «jäisit tähän»,

salaa toivon että meet.

Yötä aina ikävöin,

vaikka päivän lapsi oon.

Pimeyden laskiessa

kaipaan valoon.

Tuhannet mun kasvot

ja ne vaihtuvat vaan.

Vastakohdat, ristiriidat,

mä ylleni paan.

Yötä aina ikävöin,

vaikka päivän lapsi oon.

Pimeyden laskiessa

kaipaan valoon.

Tuhannet mun kasvot…

When I say hello,

it also says goodbye.

It's calm in the morning,

my mind is storming.

Without anger I will never

i couldn't love.

I found my home there,

where the guest is in the country.

In the crowd

loneliness bites me.

My young blood

is written eternity.

When I cry out with passion,

I do it in a whisper.

I put all my faith in you,

although I doubt it.

Thousands of my face

and they change but.

As I laughed

you will see tears.

Please "stay here",

secretly hope to meet.

I always miss the night

even if the child of the day is.

As darkness falls

I miss the light.

Thousands of my face

and they change but.

Contradictions, contradictions,

I'm wearing it.

I always miss the night

even if the child of the day is.

As darkness falls

I miss the light.

Thousands of my face…