Jean - Jari Sillanpää

Kun olen yksin enkä nää

Mä syytä miksi jatkuu kaikki tää.

Kun maailman melu liikaa on,

Sä taiot taivaalleni auringon.

Kun olen yksin niin sä tuut,

Saat minut unohtamaan murheet muut.

Sun musiikkiisi leijuvaan

Mä hetkeks hukkua kun saan.

Kun kuuntelen sua Jean,

Sä loit maailmaan kauneutta niin,

Puit sen musiikkiin.

Sävelvirta vaan

Minut mukanaan vie voimallaan.

Kun kuuntelen sua Jean,

Tunnen uudestaan tuskan, rakkauden,

Sinfoniat sen, taivaan, meren, maan,

Myrskyn raivokkaan — kaiken sen saan.

Mä kuulen äänet viulujen,

Ne kertoo ikävästä ihmisen.

Soi niissä metsän huminaa

Ja suuret kosket jossain kuohuaa

Ja huiluit lailla joutsenten,

Niin kauniiden ja silti villien,

ne hetken halkoo maisema

Ja siivissään on hopeaa.

When I'm alone and I can't see

That's why it's all going on.

When there is too much world noise,

Weather the heavens of my sun.

When I'm alone, you

You make me forget the worries of others.

Sun to your music floating

I'll drown for a moment when I can.

When I listen to Sua Jean,

You created beauty in the world so

You put it to music.

The flow of tones

He takes me with his power.

When I listen to Sua Jean,

I feel pain again, love,

Symphonies of its, heaven, sea, earth,

The rage of the storm - I get it all.

I hear the sounds of violins,

They tell a sad person.

The hum of the forest rings in them

And the big rapids somewhere are bubbling

And you fluttered like swans,

So beautiful and yet wild,

they momentarily cross the landscape

And there is silver in its wings.