Kreivin sormus - Dingo

Täytän musteella pääkalloastiani

Otan sulkakynän ja aloitan tarinani

Kolmihaarainen kynttilänjalka mua valottaa

Vahakynttilä kirjeen sulkee kun on aika lopettaa

Parransänki leuassani rehottaa

Joku tuima aatelismies seinältäni tuijottaa

Hän ei tiedä kuinka on kipeää sisälläni

Sen tietää jos tahtoo hän, joka saa viestini

Sulkakynäni verta kastaa

Vaan hän ei vastaa sairauteeni

Pääkallosinetin vahaan painaa

Kreivin sormus sormessani

Ja joka jumalan aamu on aikaa

Samat asiat kirjoittaa

Kreivin sormuksessa on taikaa

Se aamuisin kahleitaan kolistaa

Kuulin koputuksen ja oven avasin

Pronssikynttelikön valossa miehen tapasin

Korpit kartanon minua varoitti huudoillaan

Hovin sinetit murtuu kun toista liikaa rakastaa

Nyt tomuiseen aamutakkiini taas kietoudun

Ja pitsipaitani suosioon sulkeudun

Saa sulkakynä tunteitani todistaa

Ja kipeys kreivin rintaa jälleen ahdistaa

I fill my skull container with ink

I take a quill and start my story

The three-pronged candlestick illuminates me

The wax candle closes the letter when it's time to stop

A stubble in my jaw is rampant

Some staring nobleman stares at my wall

She doesn't know how it hurts inside me

He who will receive my message will know it

My feather dipped in blood

But he's not responding to my illness

The skull seal wax weighs

Count the ring on my finger

And every morning of God is time

The same things to write

There is magic in the Count's ring

It rattles its shackles in the mornings

I heard a knock and I opened the door

In the light of the bronze candlestick, I met the man

The ravens of the mansion warned me with their cries

The court seals break when you love another too much

Now I wrap myself in my dusty bathrobe again

And I’m closing in on the popularity of my lace shirts

Gets a pen to prove my feelings

And the pain in the count's chest again haunts him