Ei Tästä Maailmasta - Cmx

Tie viettää kohti merta

Päällystämätön, kurainen

Pystysuora kalliolaiva seilaa

Mastot natisten

Jäykkään tuuleen, jäätyneeseen

Kivisilmä tähyää

Paha leijuu vetten yllä

Rakastelee itseään

Pieni piru muurin seinää vasten

Itkee itkuaan

Näkymätön aurinko on sammunut

Kai apeuttaan

Ei tästä maailmasta, rakkaani

Ei me olla tästä maailmasta

Kello seisoo paikoillaan

Hampaat rattaissa naristen

Rantaliejuun kuollut lintu

Siipi päätä suojaten

Odottaa ja odottaa

Hetken joskus vaihtuvan

Ja kivilaivan murenevan

Tuulen karjuntaan

Patsas puiston pimennossa

Katsoo tyhjää astiaa

Altaan jonka kerran rikkoi

Vihan paino vimmassaan

Ei tästä maailmasta, rakkaani

Ei me olla tästä maailmasta

«Dialektiikassa on pohjimmiltaan kyse

Siitä, että jokaisen lauseen voidaan katsoa

Sisältävän oman negaationsa.

Paradoksin

Luonteeseen puolestaan olennaisesti kuuluu

Että se pirullisella tavalla käy aivan

Ajattelematta järkeen

Itse istun muurin harjalla ainoassa

Mahdottomassa maailmassa, katson

Tähtien verkkaista grand prixiä

Tiedän putoavani tonennäköisyyksien kentän

Läpi ymmärtämättä paralleeliaksioomaa

Koskaan.»

The road leads towards the sea

Uncoated, tangled

A vertical rocky ship sails

Masts natisten

In a stiff wind, frozen

The stone eye is staring

Evil hovers over the waters

Loves himself

A little damn against the wall of the wall

Crying crying

The invisible sun is gone

I guess his apeutta

Not of this world, my dear

We are not of this world

The clock is stationary

Teeth crawling in the stroller

A bird dead in the beach mud

Wing protecting the head

Waiting and waiting

For a while sometimes changing

And the stone ship is crumbling

The roar of the wind

Statue in the darkness of the park

Looking at an empty container

The pool which once broke

The weight of anger in his frenzy

Not of this world, my dear

We are not of this world

“Dialectics is basically about that

That every sentence can be viewed

Containing its own negation.

Paradoxin

Nature, in turn, essentially includes

That it works in a devilish way

Without thinking sense

I myself sit on the ridge of the wall in the sole

In an impossible world, I look

The leisurely grand prix of the stars

I know I'm falling in the field of tonal visions

Through not understanding the parallel axiom

Ever."