Ethän tarkoittanut sitä - BEHM

Saa sodan paino sen kauneimman sulkemaan

Silmät itseltään saa meidät kulkemaan

Onnen ohi kunnes käteeni suljen taas

Omas sekä tuon lauseen

Ethän tarkoittanut sitä ethän vaan

Näin se alkunsa saa

On turhauttavan hurmaavaa

Oi mutta niin murhaavaa

Jos ei tiedä muustakaan

Lähden tiellä seisoo

Vaikeus muisto vankilan haikeus pelottaa

Turhaa oli vihanhallintakurssit

Peitin korvani kun ovenkarmiin ranteesi mursit

Kerro kumpaa meistä enemmin tunsit

Saa sodan paino sen kauneimman sulkemaan

Silmät itseltään saa meidät kulkemaan

Onnen ohi kunnes käteeni suljen taas

Omas sekä tuon lauseen

Ethän tarkoittanut sitä ethän vaan

Sain lahjan verbaalisen

Ja ootkin tuntenut monesti sen

Tiedä niin tarkoita en

Kuinka voikaan sanat viiltää

Nyt silmät kyynelistä kiiltää

Tahdon luotasi liitää heti pois

Et ehdi edes laskemaan kahteen

Kun sä huomaat mun jo livahtaneen junalla Lahteen

Sainpas teatraalisen vivahteen

Saa sodan paino sen kauneimman sulkemaan

Silmät itseltään saa meidät kulkemaan

Onnen ohi kunnes käteeni suljen taas

Omas sekä tuon lauseen

Ethän tarkoittanut sitä ethän vaan

Onhan sen järkeily puhtaasti järjetöntä

Meidät hulluuden oville saattaa

Se kaikki on kai merkityksetöntä

Koska hulluus ei kanssasi haittaa vaikka

Saa sodan paino sen kauneimman sulkemaan

Silmät itseltään saa meidät kulkemaan

Onnen ohi kunnes käteeni suljen taas

Omas sekä tuon lauseen

Ethän tarkoittanut sitä ethän vaan

Get the weight of war to close it to its most beautiful

The eyes themselves make us walk

Good luck until I close my hand again

Own as well as that sentence

You didn't mean it

This is how it begins

It is frustratingly charming

Oh, but so murderous

If you don't know anything else

I'm leaving the road standing

The difficulty of remembering the prison's remorse scares

There was no need for anger management courses

I covered my ears as the door frame broke your wrist

Tell us which of us felt more

Get the weight of war to close it to its most beautiful

The eyes themselves make us walk

Good luck until I close my hand again

Own as well as that sentence

You didn't mean it

I received a verbal gift

And you have felt it many times

Don't know so I mean

How can words slice

Now the eyes shine with tears

I want you to disconnect right away

You won't even have time to count to two

When you notice that I have already slipped by train to Lahti

I got a theatrical nuance

Get the weight of war to close it to its most beautiful

The eyes themselves make us walk

Good luck until I close my hand again

Own as well as that sentence

You didn't mean it

After all, its reasoning is purely absurd

We may be on the doors of madness

I guess it's all irrelevant

Because madness doesn’t bother you though

Get the weight of war to close it to its most beautiful

The eyes themselves make us walk

Good luck until I close my hand again

Own as well as that sentence

You didn't mean it