Mitä kuolema parantaa? - Ajattara

Vuolee ajatus hiljaisuudesta patsaan

Se murenee aina kun paikkansa muistaa

Takoo nälkä kuvia unettoman silmään

Tuonen tyttäret laulaa kutsuaan kylmää

Ei juutu huutosi enää häpeään

Kun veljesi ympäriltä häviää

Syöksyy tuleen, se riekaleiksi repeää

Jää liha hiiltynyt hangelle kytemään

Toinen perään pysähtyy

Jalkojaan itkemään

Ruumiiden keskellä

Katsoo verisiä käsiään

Hetkeksi kaikki hidastuu

Eikä tunne mitään

Nyt se on loppu

Nyt ei enää

Oi tule luoksemme

Olit rampa tahi sokea

On lähtösi varma

Halpa ja nopea

Ei ihminen ansaitse saada parempaa

Sitä ei ole

Mitä kuolema ei voi parantaa

There is an idea of ​​silence in the statue

It crumbles whenever you remember your place

Forges hungry images in the sleepless eye

That's the daughters singing their call to the cold

Your cry will no longer be ashamed

When you disappear around your brother

It plunges into the fire, it tears to pieces

Leave the meat on the charred stew to simmer

The second one stops

Her feet cry

In the middle of the body

Looking at his bloody hands

For a moment, everything slows down

And feel nothing

Now it's over

Not anymore

Oh come to us

You were lame or blind

Your departure is certain

Cheap and fast

No man deserves to get better

It is not

What death cannot cure