Tavalliset hautajaiset - Samuli Putro

On timanttinen taito mulla pistää tunteet piirongin alle

Mä elän täällä Pohjois-Suomessa, en tunne lapseni isää

Aikuinen on aamunkoitto, ilta vanhapiika

Kun katson ulos ikkunasta, näen kahden yksilön silmin

Mä näen miten vuodet kiihdyttävät vauhtiaan, se on outoa

Kun kodissani kuulen vieläkin vauvan itkua joskus

Kumpikaan ei meistä itke, vaan se lienee kaikua

Takaa neljän vuosikymmenen tai hetkinen, niitä viisi on…

Mä nuorempana tanssahtelin, ja olin pöytätennismestari

Ne ovat ajat ovat luojan kiitos takanapäin

Olin kovin vietävissä, kuin kevytrakenteinen varpunen

En erottanut hurmaavutta viekkaudesta

Mä tahdon tavalliset hautajaiset, ja jos mahdollista kolme kynttilää

Ei mitään suurta eikä mahtipontista, voi syksyn tullen ehkä tuoda kukkia

Mä tahdon tavalliset hautajaiset, ja niiden jälkeen pienet kahvikekkerit

Voi Liisa naapurista tuoda kakkuja, ne sateen sattuessa täytyy suojata

En pojastani toivo julkkista tai suurta Helsingin herraa

Ne leikit ovat liian kierot, olen itse kerran ne nähnyt

Virheenä en silti koe sitä yhden illan auvoa

Kun pelireissun yhteydessä oli rakkaus suojaamatonta

Mä hetkellisen onnen koin, ja sitä olen säilyttänyt

Kuin teinityttö fritsuliinaa ihollansa

Vaikka moni säälii mua, mä hymyilen ja kiitän luojaa pojasta ja sisäisestä

valosta

Mä tahdon tavalliset hautajaiset, ja jos mahdollista kolme kynttilää

Ei mitään suurta eikä mahtipontista, voi syksyn tullen ehkä tuoda kukkia

Mä tahdon tavalliset hautajaiset, ja niiden jälkeen pienet kahvikekkerit

Voi Liisa naapurista tuoda kakkuja, ne sateen sattuessa täytyy suojata

Toki tää on pieni yhteisö, ja ihminen on perso juoruille

Minä päätin kulkea ylväästi ja pystyssä päin

Tehdään tämä selväks kerralla, on ollut elämäni ainutkertaista

Ja mahtunut on sakkaa sekaan puhtaan lähdeveden

Mä tahdon tavalliset hautajaiset, ja jos mahdollista kolme kynttilää

Ei mitään suurta eikä mahtipontista, voi syksyn tullen ehkä tuoda kukkia

Mä tahdon tavalliset hautajaiset, ja niiden jälkeen pienet kahvikekkerit

Voi Liisa naapurista tuoda kakkuja, ne sateen sattuessa täytyy suojata

It is a diamond skill I have to inject emotion under the drawing

I live here in northern Finland, I don't know my child's father

The adult is dawn, the evening is an old maid

When I look out the window, I see with the eyes of two individuals

I can see how the years are accelerating, it’s weird

When in my home I still hear the baby crying sometimes

Neither of us cries, but it probably echoes

Guarantees four decades or a moment, the five of them are…

When I was younger, I danced, and I was a table tennis champion

Those are the times are thank God from behind

I was very exportable, like a lightweight sparrow

I did not distinguish charm from cunning

I want an ordinary funeral, and if possible three candles

Nothing big or pompous, maybe bringing flowers when autumn comes

I want an ordinary funeral, and after that little coffee bitters

Oh Liisa from the neighbor to bring cakes, they need to be protected in case of rain

I do not wish my son a celebrity or the great Lord of Helsinki

Those games are too vicious, I actually saw them once

As a mistake, I still don’t experience that one-night stand

When on a game trip, love was unprotected

I experienced momentary happiness, and I have preserved it

Like a teenage girl fritsulina on her skin

Although many feel sorry for me, I smile and thank the Creator for the boy and the inner

light

I want an ordinary funeral, and if possible three candles

Nothing big or pompous, maybe bringing flowers when autumn comes

I want an ordinary funeral, and after that little coffee bitters

Oh Liisa from the neighbor to bring cakes, they need to be protected in case of rain

Of course, this is a small community, and a person is a gossip

I decided to walk proudly and upright

Making this clear at once has been unique in my life

And there is room for sediment in the clean spring water

I want an ordinary funeral, and if possible three candles

Nothing big or pompous, maybe bringing flowers when autumn comes

I want an ordinary funeral, and after that little coffee bitters

Oh Liisa from the neighbor to bring cakes, they need to be protected in case of rain