Työmiehen haudalla - Ruoska

On tyhjä torppa maja matala

Harmaat hirret veistäjäänsä ikävöi

Sisällä vahva tuoksu tupakan

Se syvää hiljaisuutta yksin isännöi

Voimalla sisun läpi elämän

Hän esteet raskaimmatkin eeltään raivasi

Antoi isä neuvon tärkeimmän

Työlläs lunastat oman arvosi

Ei paljon pyytänyt, ei ketään syyttänyt

Murheet piti sisällään, kivun oppi kestämään

Ei kiitoslaulut soi, ei herrat pokkuroi

On kovin hiljaista työmiehen haudalla

Vaan loppuu voimat miehen vahvankin

Kun elon ilta mailleen laskeutuu

Muistomerkki arjen sankarin

Puinen risti alla koivupuun

Ei paljon pyytänyt, ei ketään syyttänyt

Murheet piti sisällään, kivun oppi kestämään

Ei kiitoslaulut soi, ei herrat pokkuroi

On kovin hiljaista työmiehen haudalla

Ei paljon pyytänyt, ei ketään syyttänyt

Murheet piti sisällään, kivun oppi kestämään

Ei kiitoslaulut soi, ei herrat pokkuroi

On kovin hiljaista työmiehen haudalla

There is an empty croft hut low

The gray logs miss his sculptor

Inside a strong smell of tobacco

It hosts a deep silence alone

By force the gut through life

He cleared even the heaviest obstacles

Dad gave advice on the most important thing

By working, you redeem your own value

Not asking much, not blaming anyone

The sorrows were kept inside, the pain learned to endure

No thanksgiving songs, no gentlemen poke

It is very quiet at the workman's grave

But the forces of a man run out

When the evening of life lands

Monument to the everyday hero

A wooden cross under a birch tree

Not asking much, not blaming anyone

The sorrows were kept inside, the pain learned to endure

No thanksgiving songs, no gentlemen poke

It is very quiet at the workman's grave

Not asking much, not blaming anyone

The sorrows were kept inside, the pain learned to endure

No thanksgiving songs, no gentlemen poke

It is very quiet at the workman's grave