Mihin Mennä - Royal Family, Koo-S

Katon miettivin silmin tätä pientä paikkaa

Jossa päiväst toiseen mä vietän aikaa

En kiellä lainkaan, et johtuuks se meitsist

Et talon vaarallisin asia on leipäveitsi

No, tän sopan meikä keitti

Siks koitan ponnistella, en heitä reikää seiniin

Tiedän, ettei oo aika viel heittää veivii

Ku kolot menneisyydest pitäs peittää ensiks

Juoksen valoo kohti, mut tunneli on pitkä

Vaik sinne pääsis, ei elämä sen kummempi oo sitkään

On toivoo paremmast, näit mustelmii jo riittää

Vaik kestän iskut, ni kuitenki oon sillä mielel

Et kosk on aika lähtee?

Ku aina vaivaa, et toi taivas painaa päälle

Tälle tuskalle tahtoisin antaa kasvot

Koitan olla toimimatta vastaan tahtoo

Elämäs kaks pakkoo ja toinen niist on tehty

Ne on syntymä ja kuolema, en toiseen voi perehtyy

Siks katon eteenpäin, mut jumalauta

Miks ylemmäks pääseminen menee mudan kautta?

Matka jatkuu, mä tiedän mihin

Sinne kaikki mennään, toisil tie on pisin

Toisil lyhyt, voisit kysyy

Hiljaa itteltäs: «Mihin mennään?»

Mesta mis mä elän, kutsun huudiks taikka getoks

Siel missä niitä on, siin on suuri aikaero

Puhun synkästi olkoon coolii taikka pelkoo

Puheet suurii vaikka kerrot märist unist vailla selkoo

En kaihda keinoi kunnes korviin laitan peiton

Niinku pikkulaps, ei peiton alla lainkaan peikkoi

Ja samal nään tän tumman tulevaisuuden

Välähdyksenomaisena pois unes haihtuu ne

Synkät tunteet, vaik lopulta taas paisuu ne

Vaihtuen kyyniseks oloks aina maistuen

Yhtä kylmält ja sitkeeltä ku eilen

Ei tipu kyynel, sillä vaikka kuinka itkeekään, ni ei mee

Ykskään murhe pois rinnan päältä

Viina huuhtoo huolet, kuuntele rintaääntä

Katkee pinna päästä, ku illat mättää

Ei vara venettä kaada, mut on liikaa tässä

Matka jatkuu, mä tiedän mihin

Sinne kaikki mennään, toisil tie on pisin

Toisil lyhyt, voisit kysyy

Hiljaa itteltäs: «Mihin mennään?»

Jossain määrin toivon, että päiviltä mut pistäsit

Ku kokoajan tuntuu, etten sais yhtään mistään kii

Ruoka ei maistu, juomaa menee senkin edestä

Katon peilin silmiin, kas kummaa, nekin verestää

On kehis enemmän ku karma ja henki

Se viinapiru huutaa, et mä tankkaan sut hengilt

Omatunto ravistelee, mä skarppaan ku kerkiin

Mutta parempi puoli persoonast ei varmaan tuu messiin

Joten vuoristorata jatkaa laskuu

Mut jossain tulee raja paljonko paskaa mahtuu

Tän vaunun ja noitten kylmien kiskojen väliin

Kunnes suistun raiteilt ja viel kiskoen käsil

Sit hätäjarrut, mut se on jo liian myöhästä

Filmi silmien ohi ja pieni pieni pää pyörällä

Ihmettelen tätä pehmeen valkosta paikkaa

Tajuun heti kaiken ku katson teit alas

Matka jatkuu, mä tiedän mihin

Sinne kaikki mennään, toisil tie on pisin

Toisil lyhyt, voisit kysyy

Hiljaa itteltäs: «Mihin mennään?»

(Na-na naa-naa na-na na-naa

Na-na naa-na naa-na, na-na naa-na naa-na

Na-na na-naa na-na na-naa, naa-na naa-na-naa

Na-na naa-na)

Matka jatkuu, mä tiedän mihin

Sinne kaikki mennään, toisil tie on pisin

Toisil lyhyt, voisit kysyy

Hiljaa itteltäs: «Mihin mennään?»

The roof of this small place with the most thoughtful eyes

From day to day I spend time

I don't deny at all that it's not because of us

You house the most dangerous thing is a bread knife

Well, that's where we cook

So I try to make an effort, I don’t throw a hole in the walls

I know it's not time to throw in

The cavities of the past should be covered first

I run towards the light, but the tunnel is long

Even if you get there, life is no worse

There are hopes for better, you can see the bruises are enough

Although I can withstand the shocks, I still feel like it

You do not have time to leave?

Ku always trouble, you did not bring the sky to press on

I would like to give a face to this pain

I try not to act against the will

There are two compulsions in life and one of them is done

They are birth and death, I can not get acquainted with another

Therefore, the roof forward, but the godboard

Why does getting higher go through mud?

The journey continues, I know where

Everyone goes there, on others the road is the longest

Otherwise short, you could ask

Quietly, "Where are we going?"

From what I live, I call it a shout or a ghetto

Where there are, there is a big time difference

I speak gloomily whether it is cool or scared

Speeches increase even when you tell a wet dream without clears

I don’t shy away from the means until I put a blanket on my ears

Like a toddler, no trolling under the blanket at all

And at the same time I see a dark future

As a glimpse out of the dream evaporates them

Gloomy feelings, though eventually swell them again

Turning into a cynical feeling, always tasting

Equally cold and tenacious yesterday

No tears, for no matter how we cry, they don't

No worries off the chest

Liquor washes away worries, listen to your chest

Breaks the surface of the head when the evenings rot

Don't spare the boat to crash, but there's too much here

The journey continues, I know where

Everyone goes there, on others the road is the longest

Otherwise short, you could ask

Quietly, "Where are we going?"

To some extent, I hope you missed the days

For a while, I feel like I can't get anything out of it

The food doesn't taste good, the drink goes in front of it too

To the eye of the roof mirror, oddly enough, they also bleed

There is a frame more than Karma and Spirit

That vodka scream is screaming that I won't refuel

Conscience shakes, I am sharp

But the better half of the personality probably won’t come to the fair

So the roller coaster continues to decline

But somewhere there will be a limit to how much shit can fit

Today between the wagon and those cold rails

Until I derail and still pull my hand

Sit the emergency brakes, but it's too late

The film is past the eyes and a small little head on a bike

I wonder about this soft white spot

I immediately realize everything I look at you did down

The journey continues, I know where

Everyone goes there, on others the road is the longest

Otherwise short, you could ask

Quietly, "Where are we going?"

(Na-na na-na na-na na-na)

Na-na naa-na naa-na, na-na naa-na naa-na

Na-na na-na na-na na-na, na-na na-na-na

Na-na naa-na)

The journey continues, I know where

Everyone goes there, on others the road is the longest

Otherwise short, you could ask

Quietly, "Where are we going?"