Ilon hetkiä - Paula Koivuniemi

Pakkaslumi narskuu saappaan alla.

Kaipaus ei sammu kaipaamalla.

Yö on hiljainen,

muuta kuule en.

Aikaa aattelen

lapsuusjoulujen.

Muistan tontun tiu’un helkähdyksen

kauniin kultanauhan kimmellyksen,

nukkevauvankin, jota rakastin,

äidin hymyn, puurosta kun löysin mantelin.

Kunpa saisin vaikka vain yhdenkin

noista ilon hetkistä takaisin.

Viaton taas mä olisin

ja illoin nukahtaisin satuihin.

Kunpa voisin matkata taaksepäin,

rakkaat vielä tuntisin lähelläin.

Aina ilon hetkiä kannan näin mielessäin.

Sytyteltiin kuuseen kynttilöitä,

syötiin rusinoita, pähkinöitä.

Leikit leikittiin, tosissamme niin,

siivet liimattiin jouluenkeliin.

Vihdoin pukki saapui lahjoinensa,

nosti meidät lapset polvellensa.

Kerran huomasin silmät pukinkin

nauroi aivan niin kuin isän silmät aiemmin.

Kunpa saisin vaikka vain yhdenkin,

noista ilon hetkistä takaisin.

Viaton taas mä olisin

ja illoin nukahtaisin satuihin.

Kunpa voisin matkata taaksepäin,

rakkaat vielä tuntisin lähelläin.

Aina ilon hetkiä kannan näin mielessäin.

The frozen snow crunches under the boot.

Longing is not extinguished by longing.

The night is silent,

I don't hear anything else.

I think about time

childhood Christmases.

I remember the elf's tight glow

the shimmer of a beautiful gold band,

even the baby doll that I loved

mother's smile, when I found an almond in the porridge.

If only I could get one

from those moments of joy back.

I would be innocent again

and at night I would fall asleep to fairy tales.

If only I could travel back in time

loved ones still close for hours.

This is how I always carry moments of joy in my mind.

Candles were lit on the tree,

raisins, nuts were eaten.

The games were played, seriously so,

the wings were glued to the Christmas angel.

At last the buck arrived with his gifts,

raised us children on his knees.

Once I even noticed the eyes of a goat

laughed just like father's eyes before.

If only I could get one,

from those moments of joy back.

I would be innocent again

and at night I would fall asleep to fairy tales.

If only I could travel back in time

loved ones still close for hours.

This is how I always carry moments of joy in my mind.