Tunnustus - Marja Mattlar, Anssi Nykänen, Seppo Kantonen

Aika on tullut nyt sanoa tää:

joku itkemään jälkeesi jää

ja se ikävä on aivan lohduton.

Hetki on koittanut kertoa nyt:

aika on tänään kuin pysähtynyt,

ei valoa näy, tuska lähemmäksi käy.

Päivä on saapunut tunnustuksen:

sua koskee ajatus jokainen,

murhe mielessä soi

eteenpäin en nähdä voi.

En tiedä koskeeko sinua näin,

mä tälle paikalle seisomaan jäin,

päivä kirkas nyt on aivan valoton.

Aika on tullut nyt sanoa tää,

hetki on koittanut myös ymmärtää,

jokainen rakkaus rajaton on rikkaus.

En ehkä muistanut mainitakaan:

sinua, sinua rakastan vaan,

jaksan odottaa,

mutt en koskaan unohtaa.

The time has now come to say this:

someone will cry behind you

and that misery is utterly inconsolable.

Now is the time to say:

time is stagnant today,

no light is seen, the pain gets closer.

The day has arrived for recognition:

sua concerns the idea of ​​everyone,

the grief of the mind rings

forward I can not see.

I don't know if this applies to you,

I stood in this place,

the day bright is now completely light.

The time has now come to say this

the moment has also come to realize

every love boundless is wealth.

I may not remember mentioning:

you, i love you but

I can wait,

but i will never forget.