Vähän ennen - Maija Vilkkumaa

Väritön aamu, järven syleilyssä heinät ui Sumuseinä värähtää

Kerrotaan, et siitä asti kun se tapahtui

Vesi on ollut tyyni kuin jää

Oli tyttö kuin ulpukankukka

Ja poika niin kuin vedessä valo

Päivien palo täynnä kummaa supinaa

Niin vaikeata unohtaa

Ja kaikki kuitenkin

Turhaa, hetkessä turhaa

Sä vedät piinatut keuhkosi täyteen

Olit kai sekaisin

Kun luulit hän sua rakasti

Hänhän vain tahtoi sut mukaan

Näen sen illan tarkalleen niin kuin se kuvaillaan

Tähdet päiden päällä kiikkuu

Vesi väsyy, lämpö pohjaan katoaa

Aallot vaivalloiseen liikkuu

Miten kylmä kohmettaakin nopeaan

Ulpukanvarret ja huulet

Kukaan ei kuule huutoa väsyvää

Taas vaikeampi hengittää

Nyt tiedät kaikki on Turhaa, hetkessä turhaa

Sä vedät piinatut keuhkosi täyteen

Olit kai sekaisin

Kun luulit hän sua rakasti

Hänhän vain tahtoi sut mukaan

Ja niin kauan, miksi niin kauan

Sä elit kammoksuen tätä päivää

Miltä se tuntuu nyt

Kun veres kohta kylmennyt

Suhisee korvissas hiljaa

Ja vähän ennen

Sä toivot että joku jossakin

Sun takias vuosia pukeutuis mustaan

Ja heräisi öisin sua ikävöimään

Kuka nimeäs huutais

Aivan turhaan, kovaa ja turhaan

Sä vedät piinatut keuhkosi täyteen

Olit kai sekaisin

Kun luulit hän sua rakasti

Hänhän vain tahtoi sut mukaan

Ja niin kauan, miksi niin kauan

Sä elit kammoksuen tätä päivää

Miltä se tuntuu nyt

Kun veres kohta kylmennyt

Suhisee korvissas hiljaa

On niin turhaa, kaikki on turhaa

Kun vedät piinatut keuhkosi täyteen

Olit kai sekaisin

Kun luulit hän sua rakasti

Hänhän vain tahtoi sut mukaan

Ja niin kauan, miksi niin kauan

Sä elit kammoksuen tätä päivää

Miltä se tuntuu nyt

Kun veres kohta kylmennyt

Suhisee korvissas hiljaa

Colorless morning, in the embrace of the lake, the grass swims in the fog wall vibrate

Let’s face it, not since it happened

The water has been as calm as ice

There was a girl like a flower

And boy like water in the light

Days of fire full of strange rumbles

So hard to forget

And yet

In vain, in vain in vain

You pull your tormented lungs full

I guess you were confused

When you thought he loved

He just wanted to get involved

I see it tonight exactly as it is described

The stars on the heads sway

The water gets tired, the heat to the bottom disappears

The waves are laborious

No matter how cold the cold

Outer stems and lips

No one hears the cry tired

Again harder to breathe

Now you know everything is useless, instantly useless

You pull your tormented lungs full

I guess you were confused

When you thought he loved

He just wanted to get involved

And for so long, why so long

You Elite are horrified this day

How it feels now

When the new point cooled

Whispering softly in his ears

And a little before

You hope someone somewhere

Because of the sun, I would wear black for years

And woke up at night to miss

Who would call your name

Absolutely in vain, hard and in vain

You pull your tormented lungs full

I guess you were confused

When you thought he loved

He just wanted to get involved

And for so long, why so long

You Elite are horrified this day

How it feels now

When the new point cooled

Whispering softly in his ears

It is so useless, everything is useless

When you pull your tormented lungs full

I guess you were confused

When you thought he loved

He just wanted to get involved

And for so long, why so long

You Elite are horrified this day

How it feels now

When the new point cooled

Whispering softly in his ears