Puisto puhuu - Maija Vilkkumaa

Heräs aamulla eilisillan hepenissään

vähän kärsinyt Kaisaniemen puisto

se kuiskas: hei, hyvää huomenta, kuuntele tää:

sun murheet on kohta enää muisto

Ja silmät kiinni

mä sanoin niin, niin niin

ja keinui maa

ja puisto jatkoi supatteluaan

Se sanoi: nouse ja paa

huuliisi punaa

nyt vähän näyttää siltä

et maailma ei loppunutkaan

vielä sun pää

on surusta raskas

mut se sellaiseksi ei jää

sun tiesi ne päätyvät hyvään

Aamu on lämmin, tutuntuntuinen

se kantaa mua kuin lastaan

kun jaksan mä tästä kotiini kävelen

ja jossain sä tulet mua vastaan

Silmät kiinni

mä sanoin niin, niin niin

ja keinui maa

ja puisto jatkoi supatteluaan

Se sanoi: nouse ja paa…

Nouse ja paa

huuliisi punaa…

Nousisit vaan nyt

vähän näyttää siltä…

Sun tiesi, ne päätyvät hyvään

kun hengität, hengitä syvään

sun tiesi, ne päätyvät hyvään

kun hengität, hengitä syvään

I woke up in the morning in his last night

little affected Kaisaniemi park

that whisper: hey, good morning, listen to this:

Sun worries are a point no longer a memory

And eyes closed

I said so, so so

and the earth shook

and the park continued to bathe

And he said, Arise

red on your lips

now it seems a bit

you didn't end the world

still sun head

is heavy on depression

but it will not remain so

the sun knew they would end up good

The morning is warm, familiar

it carries nothing but its child

when i cope with this i walk home

and somewhere you come against me

Eyes closed

I said so, so so

and the earth shook

and the park continued to bathe

It said, Arise,

Get up and go

your lips red…

You would just get up now

it looks a bit…

Sun knew they would end up good

when you breathe, take a deep breath

the sun knew they would end up good

when you breathe, take a deep breath