Kuuraiset puut - Maija Vilkkumaa

Pahinta on se kun kaikki halii toisiaan

Ja sanoo: ei oo tän parempaa joo ei niin

Se on vaikeeta ja vaivauttavaa

Mä aina tuijotan lattiaan tai seiniin

Jäätyi maa

Mullei hattuu ei kaulaliinaa

Sä lähdit juoksuun ja ehdit ratikkaan

Ja jossakin rakastui onnekkaammin

Jotkut muut

Mulle jäi tyhjyys ja kuuraiset puut

Jos mikään ketään koskettaa

Yleensä musta se on roskaa

Häissä muut jakelee nenäliinojaan

Mutta mä en itke koskaan

Jäätyi maa

Mullei hattuu ei kaulaliinaa

Sä lähdit juoksuun ja ehdit ratikkaan

Ja jossakin rakastui onnekkaammin

Jotkut muut

Mulle jäi tyhjyys ja kuuraiset puut

Sen tajuu vasta kun sen kadottaa

Sä lähdit juoksuun ja ehdit ratikkaan

Ja jossakin rakastui onnekkaammin

Jotkut muut

Niin on kauniita kuuraiset puut

The worst is when everyone hugs each other

And says: no oo this better yeah no so

It is difficult and troublesome

I always stare at the floor or walls

The land froze

I don't have a scarf

You ran and got on the tram

And somewhere he fell in love more happily

Some others

I was left with emptiness and hoarse trees

If nothing touches anyone

Usually black it's rubbish

At the wedding, others distribute their handkerchiefs

But I never cry

The land froze

I don't have a scarf

You ran and got on the tram

And somewhere he fell in love more happily

Some others

I was left with emptiness and hoarse trees

You only realize it when you lose it

You ran and got on the tram

And somewhere he fell in love more happily

Some others

So are the beautiful hoarse trees