Napoleonin mopo - Juice Leskinen, Coitus Int

Ranskanmaalla kaunis päivä vaipuu juuri iltaan

Napoleon on muistutuksen saanut anopiltaan

Kirje sanoo: «Mopo sinun täytyy heti myydä

Taikka jos et myy, niin älä mitään multa pyydä.»

Kansa tuntee, että sitä viilattu on linssiin

Kun odotukset turhaan kohdistuvat kruununprinssiin

«Enhän sua vävykseni sanoa mä saata

Ethän taida poikarukka osata ees maata

Kun et perillistä sinä aikaan saa

Ja Josefinekin jo sitä valittaa

Luulen että mopo sulta kyvyt vie

Tärinä kait potenssille liikaa lie.»

Ranskanmaalla koittanut on keskiyö

Napoleon istuu, ranskanleipää syö

Hän hikoilee ja pelkää giljotiiniä

Ja siksi ottaa taas konjamiiniä

Aamu, kun koittaa, niin päättää hän

Mopon myyn ja valtakunnan säilytän

Napo lähtee kävelemään pitkin Seinen rantaa

Vastaan tulee Richelieu, se taitaa kaunaa kantaa

Napo sanoo: «Kuules kundi, come on, take it easy.»

Tarjoo mopoaan, mut Richelieu vain lupaa viisi

Frangia.

Ei Napo suostu, sanoo liian vähän

Riku sanoo: «Enempää en pane mopoon tähän.»

Napo täysin masentuu, hän tyydy ei näes femmaan

Mopon kotiin taluttaa ja liiteriin vie jemmaan

Menee sitten allapäin ja laahustaen baariin

Missä törmää sattumalta Charles de Gaullen vaariin

Jolle juuri tuliterän lasikuitupaatin

Kaupannut on edustaja proletariaatin

Napo tarjoo mopoaan ja vaari sanoo joo

Tarjoilijalle hän kuiskaa: «Deux Pernod»

Latoo Napon eteen frangin seteleitä pinkan

Napo sanoo: «Noitten kantamiseen tarvii rinkan.»

Vaari naurahtaa ja sanoo: «C'est la vie»

Napo rahoinensa kotiin kiirehtii

On rahat viimein kotona ja pinossa

Ja Napoleonilla on monot vinossa

Nyt anoppi ja Josefine kilvan häntä hoivaa

Ja hihkuu apuun jumalaa ja isää kaikenvoivaa

Ja aamulla taas pitkän unen perästä

On Napoleonin kunto lähes terästä

Nyt Josefine pitkällään on kedossa

Ja Napoleon on elämänsä vedossa

Ja kolmen viikon päästä nähdään, että Josefine

Kuukautisitta on jäänyt eli on siis tiine

Silloin Ranskan kansa huutaa:

«Oh, la la» — Napoleonillamme lepattaa

In France, a beautiful day just fades into the evening

Napoleon is reminded by his mother-in-law

The letter says: «You must sell the moped immediately

Or if you don't sell, don't ask for anything from me.»

The nation feels that it has been filed into the lens

When expectations are in vain for the crown prince

"I can't tell you my son-in-law

You don't seem to know how to land, you brat

When you don't get an heir in time

And Josefine is already complaining about it

I think the moped takes away your abilities

The vibration is too much for the potency.»

It is midnight in France

Napoleon is sitting, eating French bread

He is sweating and afraid of the guillotine

And therefore taking conjamine again

Morning, when it comes, he decides

I will sell the moped and keep the kingdom

Napo goes for a walk along the banks of the Seine

Richelieu will meet, he seems to hold a grudge

Napo says: «You hear me, come on, take it easy.»

Offers his moped, but Richelieu only promises five

Francia.

No Napo agrees, says too little

Riku says: «I won't put more on the moped here.»

Napo gets completely depressed, he's not content to see a femme

Take the moped home and take it to the liter for fun

Then goes downstairs and into the bar

Where you bump into Charles de Gaulle by chance

For which I just fired a fiberglass boat

The merchant is a representative of the proletariat

Napo offers his moped and Vaari says yes

He whispers to the waiter: «Deux Pernod»

Puts a bunch of franc notes in front of Napo

Napo says: «You need a ring to carry those.»

Vaari laughs and says: «C'est la vie»

Napo is in a hurry to get his money home

The money is finally at home and in the stack

And Napoleon has the monos askew

Now the mother-in-law and Josefine take care of her

And cry to god and father almighty

And in the morning again after a long sleep

Has Napoleon condition near steel

Now Josefine is largely in the wild

And Napoleon is on the line of his life

And in three weeks we will see that Josefine

You have missed your period, so you are pregnant

Then the people of France shout:

«Oh, la la» — Our Napoleon is fluttering