(Sä saat mut) Kyyneliin - Jarkko Ahola

Hetken aikaa olla sain

Puolet taikaa, mut' hetken vain

Kun sut yöllä näin, sä otit kädestäin

ja sä sanoit kevyesti «Hello»

Pian jo kävelit pois, et arvannut ois

Sä saat mut kyyneliin, yhä uudestaan

Kyyneliin, aina uudestaan

Sä toivotit kaikkea hyvää, ja jätit mut yksin

tänne pimeään ja syvään, syvään, syvään — Kyneliin

En voi toivottaa kaikkea hyvää

murtumatta itse kyyneliin

Mä luulin niin, kyyneliin,

mä tottuisin vihdoinkin

Vaan yhä uudestaan saat ne valtoimenaan

vuoksi kaipuun purkautumaan

Sä vaan et oo mun, ja siksi suruun antaudun

Kyyneliin, yhä uudestaan

Kyyneliin, aina uudestaan

Sun lähtös poltta kuin jää,

yksin jään tänne pimeään

Sä saat mut kyyneliin,

kyyneliin,

kyyneliin,

kyyneliin,

kyyneliin,

kyyneliin,

Vuokses sun

I got to be there for a while

Half the magic, but only for a moment

When I saw you at night, you took my hand

and you said lightly «Hello»

Soon you were walking away, you guessed it

You get tears, over and over again

To tears, over and over again

You wished all the best, and left you alone

here in the dark and deep, deep, deep - Tear

I can't wish you all the best

without breaking the tears itself

I thought so, tears,

I would get used to it at last

But over and over again, you get them in full force

due to the longing to break out

But you don't, and that's why I surrender

To tears, over and over again

To tears, over and over again

Sun departure burn like ice,

I will be left here alone in the dark

You get tears,

to tears

to tears

to tears

to tears

to tears

Due to the sun