Työt Ja Päivät - Cmx

Huomiseksi luvattiin myrskyä, minä valvoin koko matkan

Istuin ylhäällä ja mietin mitä siellä tekisin

Aamuseitsemän, ei minään vuonna

Ei viikonpäivänä, ei missään kuussa

Vilja mätänee pelloille kun on ajateltava tekojaan

Linnut mustina varjoina nousevat syksytaivaalle

Ja vuoteessa on ruumis, se on vielä lämmin

Mutta kuinka monta vuotta, kuinka monta kuukautta

Yöllä kuulen kellojen soivan

Tässä tyhjässä talossa

Näen unta suuresta parantajasta

Toivon sinun nukkuvan

Sinä kesytät kylpyhuoneessa neljä mustaa lintua

Ne on avuttomia, rumia, paholaisen petoja

Kaikki tämä kuolema menee tekojemme edelle

Kirjoittaa uudemman runouden, lausuu ääneti viimeiset sanat

Ja vaikka on kevät, tuuli repii silmut puista

Nauraa koivukujalla rakastetun äänellä

«olit ainoa johon luotin niin että saatoin pettyä»

Nyt pidätän tätä itkua kunnes siihen tukehdun

Ja maa on kevyt käydä, lumivalkoinen

A storm was promised tomorrow, I monitored the whole trip

I sat upstairs and wondered what I would do there

Seven in the morning, not in any year

Not on a day of the week, not in any month

Grain will rot in the fields when you have to think about your actions

Birds as black shadows rise into the autumn sky

And the bed has a body, it’s still warm

But how many years, how many months

At night I hear the bells ringing

In this empty house

I dream of a great healer

I hope you sleep

You tame four black birds in the bathroom

They are helpless, ugly, the beasts of the devil

All this death takes precedence over our actions

Writes newer poetry, pronounces the last words aloud

And even though it is spring, the wind tears the buds from the trees

Laugh in the birch alley with the voice of a loved one

«You were the only one I trusted so I could be disappointed»

Now I will keep crying until I choke on it

And the land is light to visit, snow white