Minne Paha Haudattiin - Cmx

Minne paha haudattiin

Sorahtaa laulu ja pakenee täältä, sen itkun kuulen

viiman meren aavain sanoiks muuttaneen.

Kirkot, temppelit sille rakensin,

petin, kärsin, valhein itseltäni suojelin.

Oikeinko rakastin vai kuten lauluissa

korvaten herkkyyttävoimalla, tahdolla.

Hiljaisuutta kieleksi luulin,

kaiken kuulin muka aina ihan sanomattakin.

Etsin suuntaa suunnatonta,

ikuisuuden meren rantaan hiekan päälle talon rakensin:

Minne paha haudattiin,

sinne minut haudatkaa.

Alämene — nyt kun se tuntuu

pahemmalta — kuin kuolla kesken

painajaisen — jossa ei oo

mitään hyvää- tehnyt kellekään.

Nyt taivas hehkuu tulta hautoen, vesi raskas loiskii

syvänteiden päälläpronssinen.

Ilma tuoksuin syksyn aavistaa,

pääskyn lento muistaa talven tuulet paeten:

Elämän henkäyksen takana aukeaa

loputon pelko;

se laulajaa ajaa.

Where evil was buried

The song crumbles and escapes from here, I hear it crying

the last sea key would have changed into words.

Churches, temples I built for it,

I betrayed, I suffered, I protected myself from lies.

Whether I loved or like the songs

replacing with the power of sensitivity, with will.

I thought silence was the language

I always heard everything without saying it.

I'm looking for direction immense,

eternity on the sea shore on top of the sand I built a house:

Where evil was buried,

bury me there.

Go down - now that it feels

worse - than to die in the middle

nightmare - where no oo

nothing good- done to anyone.

Now the sky is glowing with fire, the water is heavy

the bronze on the tops.

The air smells of autumn,

The flight of swallows remembers escaping the winter winds:

Behind the breath of life opens

endless fear;

it drives the singer.